Kolme pitkää ja merkittävää suomalaista jalkapallouraa päättyi sunnuntaina, kun Timo Furuholm, Henrik Moisander ja Kari Arkivuo pelasivat viimeiset ottelunsa Veikkausliigan päätöskierroksella.
Kaikkien päätösottelu oli tappiollinen, vaikka se ei tässä yhteydessä ollut se tärkein asia. Furuholmin ja Moisanderin edustama FC Inter hävisi kotonaan SJK:lle 2–5 ja samalla SJK vei pronssimitalit turkulaisten nenän edestä. Arkivuon FC Lahti hävisi alemman loppusarjan kotiottelunsa FC Hongalle 2–3.
Timo Furuholm, 34, on ollut Suomen kenttien väriläiskä, jonka lopettaminen jättää ison aukon. Hän on saanut vastustajia raivon valtaan, mutta häntä myös arvostetaan korkealle. Porilaislähtöinen Furuholm pelasi suurimman osan urastaan Interissä, mutta kävi myös Saksassa. Uran päättymistä on vaikea heti kunnolla sisäistää.
– Todella tyhjä olo. Tässä on ollut koko viikko aikaa miettiä ihan kaikkea. Miten hilkulla oli monta kertaa, että tätä uraa ei olisi tullut, miten vaikeaa oli, miten upeita onnistumisia oli, miten upeita ihmisiä on kohdannut. Se on valtava kokonaisuus. Sitä ei heti ymmärrä, että se on nyt ohi. Moni on sanonut, että se realisoituu tammikuussa, kun ei tarvitse enää raahautua Impivaaran jalkapallohalliin.
– Harva ymmärtää, mitä tämä ammatti vaatii, varsinkin minun sapluunallani. Kaikki on revitty ja annettu. En jää katumaan tätä päätöstä.
Suomalaiseen jalkapalloon kaivattaisiin lisää persoonia. Furuholm on ollut sellainen, mutta miten hän opastaisi nuorempia sukupolvia?
– Yhteiskunnassa on normeja, miten pitää käyttäytyä missäkin tilanteessa. En minäkään käyttäydy ravintolassa tai koulun penkillä samalla lailla kuin jalkapallokentällä. Olen tajunnut jo lapsesta asti, että se ei ole keneltäkään pois, että on paikka missä voi näyttää kaikki tunteensa. Ympäristölle se on ollut välillä raskasta. Kannustan siihen, että antakaa palaa ja olkaa omia itsejänne.
Furuholmin tulevaisuuteen kuuluu ainakin opiskelua ja kunnallispolitiikkaa Turun kaupunginvaltuustossa. Mitä muuta siihen kuuluu?
– En tiedä vielä. En ole valmistellut uran jälkeistä elämää. Olen kirjoittanut omaa cv:täni 15–16 vuotta, toivottavasti joku näkee käyttöä persoonalleni jossain vaiheessa ja löytyy jotain mukavaa puuhaa.
Mukava puuha voi liittyä myös jalkapalloon.
– Haluaisin olla mukana, mutta en halua siihen, että heti pelaamisen jälkeen alkaisin valmentamaan. Pelaaminen vie 24 tuntia vuorokaudessa ja valmentaminen 25. Mutta on paljon muuta, mikä ei liity suoranaisesti valmentamiseen. Katselen myös niitä juttuja.
"Vaikka on monta viikkoa tiennyt, että tämä tapahtuu, siihen ei osaa valmistautua"
Maajoukkueen entisen kapteenin Niklas Moisanderin kaksoisveli Henrik Moisander on tehnyt pitkän uran maalivahtina. Moisander vietti nuorena vuosia Ajaxin organisaatiossa ja on pelannut myös Ruotsissa. Hän pelasi myös yhden A-maaottelun.
– Aika tyhjä fiilis. Vaikka on monta viikkoa tiennyt, että tämä tapahtuu, siihen ei osaa valmistautua. Viimeisen vihellyksen jälkeen oli outo fiilis. Olen todella kiitollinen, että olen saanut pelata näin kauan ja lopettaa uran kotiyleisön edessä, Moisander, 36, sanoi.
– Lähdin tähän kauteen sillä fiiliksellä, että tämä voisi olla hyvä hetki lopettaa. Koska tiesin, että meidän projektimme näiden valmentajien kanssa loppuu. Kauden aikana päätös vahvistui.
Kari Arkivuo, 38, pääsi lopettamaan uransa kotikaupungissaan Lahdessa, jossa hän debytoi Veikkausliigassa jo vuonna 2001. Hän pelasi urallaan Norjassa, Hollannissa ja vuosina 2010–2019 Ruotsissa Häckenissä. Maaotteluita miesten maajoukkueessa kertyi 56. Viimeiset kaksi kautta Arkivuo edusti jälleen FC Lahtea.
– Ottelun aikana keskityin peliin, ajatukset eivät karkailleet. Nyt on tyhjä olo, Arkivuo sanoi.
Ennen peliä järjestettiin seremonia Arkivuon kunniaksi. 72. minuutilla yleisö nousi seisomaan, kun Arkivuo otettiin vaihtoon.
– Se oli hieno hetki. Paljon läheisiä ja kavereita oli katsomossa. Siinä vähän liikuttui.
Arkivuo löytää pitkältä uraltaan muutamia hienoimpia hetkiä.
– Ensimmäinen cupin voitto Ruotsissa 2016. Se oli ensimmäinen titteli minulle ja Häckenille. Maajoukkueessa pelaaminen oli aina hienoa. Suomen mestaruus jäi saavuttamatta, mutta ylpeänä voin katsoa näitä vuosia. Ura on ollut harvinaisen pitkä, debyytistä on yli 20 vuotta.
Seuraavaksi edessä on talenttivalmentajan tehtäviä.
– Mielenkiintoinen homma. Lahdessa on lupaavia pelaajia, joten tilanne on siinä mielessä hyvä, Arkivuo päätti.
Lue myös: