– Fyysisesti kaikki ovat niin kovassa kunnossa, että sillä ei voiteta mitaleita. Nykypäivänä kaikki on loppujen lopuksi kiinni tekniikasta ja välineistä.
Niko Kytösaho tietää, mitä huipulle ponnistaminen mäkihypyssä vaatii. Viimeistä askelta kohti absoluuttista huippua tavoitteleva Kytösaho on ryhtynyt tuumasta toimeen: suksimerkki vaihtui viime kauden jälkeen ja tekniikkaa on hiottu kuntoon viimeistä nyanssia myöten.
– Suksi, jolla aiemmin hyppäsin, rankaisi välillä aika rajusti. Otimme Fischeriin yhteyttä, ja he halusivat antaa minulle testisukset. Testasin niitä ja tykkäsin. Se on auttanut hyppäämistäni ja tuonut lisää varmuutta, Kytösaho kertoo Yle Urheilulle.
– Ei niin hyvällä hypyllä pystyy tekemään loppusuorituksellisesti hyvän tuloksen. Sukset antavat paljon vanhoja suksia enemmän anteeksi, mikä on tärkeää, koska kisoissa joka hypyllä ei voi tulla loistavaa hyppyä. Välineissä täytyy olla pelivaraa.
Myös kauteen valmistautuessa mielessä oli kilpailuissa pärjääminen. Ajatus Keski-Euroopan leiristä kypsyi Kytösahon mielessä jo viime kauden mäkiviikolla.
– Minä olin meistä se, joka mäkiviikolla tätä päävalmentajalle ehdotti. Viime vuonna taisimme olla koronan takia kokonaiset kaksi viikkoa, mutta nyt olemme ylivoimaisesti eniten aikaa viettäneet Keski-Euroopassa ja pyrkineet vain siihen, että talvella olisimme mahdollisimman valmiita, kun mäet ja kelit vaihtuvat.
Lopulta mäkimaajoukkue vietti Keski-Euroopassa kolme kuukautta. A-maajoukkueen käytössä on ollut kaksi asuntoa Italian Tarvisiossa, mistä on päässyt kätevästi siirtymään ympäröiviin mäkikeskuksiin Sloveniaan ja Itävaltaan. Kytösahon mukaan panostus näkyy selkeästi myös hyppäämisessä.
Tavoitteita, ei unelmia
Kytösahoa on kaavailtu suomalaisen mäkihypyn pelastajaksi, ja kolmannen polven mäkihyppääjä onkin noussut Antti Aallon kirittäjäksi. Viime kaudella Kytösaho nousi muutamissa kilpailuissa Aallon edelle. Joulukuussa tuli uran toistaiseksi paras sijoitus maailmancupin kilpailussa, kun Kytösaho oli Sveitsin Engelbergissä 18:s.
21-vuotias mäkikotka on asettanut tavoitteensa korkealle eikä turhaan nöyristele puhua olympiakullasta ja maailmanmestaruudesta. Absoluuttiseen kärkeen on kuitenkin vielä matkaa, ja siksi Kytösaho on keskittynyt tekniikan parantamiseen.
– Liikaa on hinkua lähteä lentämään liian aikaisin, pitäisi vaan malttaa työntää ja kerätä korkeutta kummulle. Loppupotku ja lentoon siirtyminen (ovat kehityskohteita). Perustekniikka alkaa olla todella hyvä, mutta kyse on siitä, miten saa viimeisen klikin kohdalleen, ettei höntyile liikaa.
Tekniikan lisäksi nuori suomalaishyppääjä on keskittynyt henkiseen hyvinvointiin.
– Elämässä täytyy olla muutakin kuin mäkihyppy. Joskus meni rajoille, että mäkihyppy meinasi tulla joka reiästä ulos, Kytösaho sanoo.
Kytösahon mukaan toiminnassa on säilytettävä tietty rentous ja hauskuus.
– Vaikka tähän satsataan käytännössä kaikki, tämä on kuitenkin vain urheilua. Tulos ei tule sillä, että hakataan päätä seinään, että nyt täytyy onnistua. Tulos tulee kuin itsestään, kun kaikki asiat ovat kunnossa ja on hyvä olla.
Vastapainoa mäkihypylle on löytynyt esimerkiksi uudesta harrastuksesta golfista. Keski-Eurooppa on tarjonnut myös muita vaihtoehtoisia vapaa-ajanviettokeinoja, joilla ajatukset on saanut pois mäkihypystä.
– Ulkoilu, vaeltaminen... Siellä on ihan siistiä lähteä käymään vuorilla, jos on huilipäivä. On tärkeää saada ajatukset pois mäkihypystä. Siinä vaiheessa, kun menee nukkumaan ja mielessä alkaa pyöriä säärikulmat, sitten on menty ehkä vähän liian pitkälle, Kytösaho nauraa.
Mäkihypyn maailmancup-kausi käynnistyy kahden viikon kuluttua Venäjällä. Nuoren suomalaishyppääjän mukaan kauden alla tärkeintä onkin välttää loppuunpalaminen.
– Treenaamista on koko ajan kevennetty ja keskitytty mäessä enemmän laatuun. Enää ei määrää hakata sisään. Talviaikaan on vielä yksi leiri, siellä sitten viimeiset suksi- ja pukutestaamiset ja laadukkaita treenejä.
Kytösaho pääsee mitä todennäköisimmin jahtaamaan toista tavoitettaan kolmen kuukauden päästä Pekingissä. Suomalainen oli viime kaudella maailmancupin kokonaiskisan tuloksissa Antti Aallon jälkeen paras suomalainen, sijalla 50.
Pekingissä hypätään poikkeuksellisista mäistä, sillä olympialaisissa kisataan lähes kahden kilometrin korkeudessa merenpinnasta.
– Ketkään muut kuin kiinalaiset eivät ole päässeet niistä hyppäämään, joten kukaan muu ei tiedä, millaisia ne ovat ja millaiselta niistä tuntuu hypätä. Ainut fakta on, että ilma on ohuempaa ja merenpinnan tasolla se tarkoittaisi, että hypättäisiin kovempaan takatuuleen, Kytösaho pohtii.
– Jos hyppää täällä hyvin, hyppää sielläkin. Laji ja tekniikka pysyvät samana, korkeus vain muuttuu.
Mäkihypyn maailmancup käynnistyy 20. marraskuuta Venäjällä Nižni Tagilissa.
Lue myös: