NHL:n lähihistoriassa on nähty melko vähän tapauksia, joissa joukkueen ykkösketjussa pelaisi kaksi todellista supertähteä: kaksi sekä liigan pistepörssin että arvokkaimman pelaajan palkinnon voittanutta pelaajaa. Pittsburghin Sidney Crosbylta ja Jevgeni Malkinilta kyseiset palkinnot löytyvät, mutta viidellä viittä vastaan nämä ovat pelanneet yhdessä todella vähän.
Ajassa onkin palattava aina 1990-luvun puoliväliin löytääkseen todellisen megatähtiparivaljakon: Mario Lemieux ja Jaromir Jagr tekivät parhaimmillaan asioita kaukalossa täysin oman mielensä mukaan. Pittsburghissa nämäkin.
Edmonton Oilersin dynastiavuosien aikaan 1980-luvulla Jari Kurri pääsi Wayne Gretzkyn rinnalla nauttimaan ajoittain todellisista superketjukoostumuksista. Nyt samassa kaupungissa kenties vielä hurjemmassa ketjussa todellisten aatelisten kanssa pääsee pelaamaan nuorukainen Suomen Oulusta, Jesse Puljujärvi.
Puljujärven pelipaikka Öljyn ykkösketjussa on jokaisen pikkupojan unelma.
Kärpistä taalakaukaloihin ponnistanut voimalaituri on päässyt pelaamaan kauden mittaan paljon Connor McDavidin ja Leon Draisaitlin kanssa. Kanadalais-saksalaisen kaksikon esittelyyn riittänee nopea katsaus palkintokaappiin: edellisen viiden vuoden aikana kaksikko on rohmunnut itselleen neljä pistepörssin voittoa ja kolme arvokkaimman pelaajan palkintoa.
Meno on hirvittävää, kun huomioon otetaan pelaajien ikä: McDavid on 24- ja Draisaitl 26-vuotias.
Eikä Puljujärvikään mikään eilisen teeren poika ole, vaikka on NHL-tasolla ylempiin kerroksiin hieman pidemmän ja pomppuisemman matkan kulkenutkin. Ketjun yhteenlasketut varausnumerot jäävät täysin käsittämättömästi kahdeksaan. Puljujärven nelonen on ketjun korkein varausvuoro.
Yhtä pieniä lukemia yksittäiselle ketjulle saa NHL-historiasta pidemmältäkin hakea tiukalla seulalla.
Lähtökohta työnjaossa on selkeä. McDavid ja Draisaitl ovat ketjun aivot ja kiekollisen pelaamisen kapellimestareina. Isokokoinen Puljujärvi toimii puolestaan työmiehenä. Puljujärvellä on itselläänkin taitoa ja ratkaisuvoimaa, mutta nuori suomalaishyökkääjä haluaa säilyttää tasapainon ketjussa.
Ajatus saattaa tuntua erikoiselta, sillä Puljujärvi operoi itsekin yli pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla. Hän on tehnyt yhdeksään otteluun tehot 3+7.
– Pyrin itse tekemään luistelulla, karvaamisella ja kovalla kamppailemisella heille tilaa. Kun he saavat kiekon vauhtiin tai hyökkäysalueella haltuun, yleensä hyviä asioita tapahtuu, Puljujärvi sanoo Yle Urheilulle.
Puljujärvi voisi ajoittain olla itsekkäämpikin, mutta kolmen holtittomasti hyökkäävän pelaajan muodostama ketju tuskin toimisi. Dave Tippettin kaltainen kurinalainen päävalmentaja tuskin katselisi kolmikkoa kauan yhdessä. Se, että Puljujärven ykkössektorin maalipaikkaprosentti (54%) viidellä viittä vastaan on hyökkääjistä joukkueen toiseksi paras, ajaa sekä suomalaisen että ketjun etua.
– Aika epäitsekkäästi lähestyn pelaamista heidän kanssaan. En missään nimessä edes haluaisi lähteä sooloilemaan siinä. Jos minä alan siellä soveltamaan omia juttuja, koko ketjun peli lässähtää. En ole kokeillut, mutta uskon niin, Puljujärvi linjaa.
Eikä Oilersin suomalaishyökkääjä itsekään tyhjin käsin ole jäänyt. Puljujärven kauden alku on ollut loistava pitkien ja raastavien ensimmäisten NHL-vuosien jälkeen. Hän pelaa keskimäärin kaksi minuuttia enemmän illassa kuin vuosi sitten ja ylivoimavastuukin on ollut kasvussa. Käsillä on lopullinen läpimurto.
Puljujärvi on neljänneksi tehokkain pelaaja sekä Edmontonissa että suomalaispelaajien keskuudessa.
– Pyrin ainoastaan siihen, että kentän peli rullaa. Tiedostan omat hommani ketjussa ja yleensä, kun peli kulkee, sieltä tulee itsellekin maaleja ja pisteitä kovan työn kautta.
Tehokkuudessa ei huomauttamista
Draisaitl–McDavid–Puljujärvi on tehnyt tasaviisikoin pelaamansa 61 minuutin aikana toistaiseksi hyvää jälkeä, vaikka parempaankin olisi varmasti vielä aineksia. Ketjun maaliero on tyly 9–2, vaikka hieman yllättäen ykkössektorin maalipaikkatilastossa sillä on jopa hieman vaatimaton 50 prosentin jakauma. Tehokkuudessa ei kuitenkaan ole ollut huomauttamista, sillä vitjan laukaisuprosentti tasaviisikoin on 20.
Puljujärvi muistuttaakin, ettei pelaaminen kahden supertähden vierellä ole välttämättä aina niin helppoa kuin voisi kuvitella. Eikä tilannetta helpota se tosiasia, että vastustaja valjastaa vaihdosta toiseen Edmontonin kärkiketjua vastaan parhaat puolustavat puolustajansa ja laadukkaimmat jarrumiehensä.
– Koko ajan täytyy olla pää mukana pelissä, että tekee kiekolla oikeita ratkaisuja. Peli on niin nopeaa, ettei sinne voi mennä niin, että menenpä tuonne hieman pellaamaan. Ajatuksen täytyy olla mukana jatkuvasti, Puljujärvi toteaa.
Myös palaute pelaajien välillä tulee pelin tuoksinassa usein suoraan ja suodattamattomana. Tästä on nähty joitakin esimerkkejäkin, kun tiukkaa palautetta on kesken pelin annettu ja otettu vastaan penkillä tai jäällä. Puljujärven mukaan supertähtikaksikon sammumaton jano kehittymistä ja voittamista kohtaan näkyy armottomana vaatimustasona muita kohtaan.
– Kyllä siellä välillä aika kovaa sanotaan. Jokaisella meistä joskus tulee pelin aikana tunteet mukaan. Mutta ei niistä mitään ongelmia synny, meillä on erittäin hyvät välit. Se on osa tätä hommaa, että täytyy voida sanoa suoraan. Jos me tässä halutaan kehittyä, niin asioita täytyy voida käydä tarvittaessa läpi rehellisesti ja niin me on tehty.
Yhtä kaikki Puljujärvestä on kasvamassa Edmontonin tähtipelaajille oiva siipimies, joka vahvalla luistelulla, voimakkaalla kamppailulla sekä nöyrällä työmiehen asenteella tekee itsestään tärkeän. Aika näyttää, miten ketjut asettuvat tärkeisiin peleihin, mutta jos tarkoitus on peluuttaa tähtiä yhdessä, Puljujärvi on itse oikeutettu valinta toiseen laitaan.
– Onhan minulla hyvä tilanne täällä, siitä ei pääse mihinkään, mutta koko ajan tässä haluaa kehittyä ja tulla paremmaksi. En voi olla yhtään tyytyväinen, vaan painaa vain jatkuvasti lisää hommia. Oma paikka täällä on löytynyt ja nyt pystyy hyvällä itseluottamuksella pelaamaan, se on hienoa. Tärkeintä on nyt vain keskittyä olennaiseen ja nauttia matkasta, Puljujärvi kuittaa nöyränä.
Yleisön suosikki
Oman paikkansa Puljujärvi näyttää toden totta vihdoin löytäneen. Vapautunut, iloinen ja aiempaa sujuvampaa englantia puhuva Puljujärvi on hauskuuttanut jääkiekkoyhteisöä hauskoilla letkautuksillaan. Hän on noussut kaikkien vaikeuksien jälkeen monien suosikkipelaajaksi kaupungissa.
Suurimmaksi hitiksi nousi Puljujärven tarinat paikallisesta biisonista kauden alla. Biisonista onkin tullut eri yhteyksissä Puljujärvelle uusi lempinimi. Oilersin viimeisessä kotiottelussa eräs kannattaja oli pukeutunut biisoniksi, jolla oli Suomen pelipaita.
– En minä noista tiedä, Puljujärvi hymyilee.
– Olen pyrkinyt olemaan miettimättä tällaisia kauheasti. Haluan keskittyä olennaiseen ja olla vain joka paikassa oma itseni. Se on se minun juttuni.
Puljujärven oma juttu saattaa tuoda tälle myös olympiapaikan. Sen verran vakuuttavasti tämä on kahteen suuntaan NHL-kaukaloissa sahannut.
– Olisihan siellä mukava olla mukana. Olisi kiva päästä pelaamaan suomalaisten kanssa kanadalaisia ja kaikkia vastaan. Intoa on kovasti lähteä tuolle reissulle, mutta ei tässä arjessa kauheasti ehdi tällaisia miettiä. Kutsu tulee, jos tulee.
Lue myös:
Jack Eichel kaupattiin vihdoin NHL:ssä – pääsee lopulta haluamaansa leikkaukseen