Launantaina SM-liigassa saatetaan nähdä venäläiskohtaaminen, jos TPS:n Andrei Karejev ja Kärppien Stanislav Galimov ovat tolppien välissä. Päivän otteluita seurataan Yle Puheen Jääkiekkokierroksella.
Pattitilanteeseen ei tuntunut löytyvän ratkaisua.
KHL-seura Salavat Julajev Ufa päätti jatkaa keväällä 2020 kakkosvahtinsa Andrei Karejevin sopimusta, mutta veräjänvartija itse oli toista mieltä. Juha Metsola oli noussut seurassa selvän ykköstorjujan asemaan, mikä tarkoitti kunnianhimoiselle Karejeville vähäisiä peliminuutteja.
Karejev halusi kehittyä ja pelata. Viritteillä oli useita siirtoja toiseen KHL-seuraan, mutta maalivahdin oikeudet omistava Salavat Julajev torppasi ehdotukset yksi toisensa jälkeen. Kireä tilanne ratkesi vasta, kun Karejev löysi uralleen eurooppalaisen vaihtoehdon, SM-liigan ja Turun Palloseuran.
– Olin 25-vuotias, enkä halunnut menettää enää pelivuosia kakkosvahtina. Venäjällä ei juuri seurata SM-liigaa tai muita eurooppalaisia sarjoja, mutta minuun teki vaikutuksen, että TPS:n organisaatiossa oli Erkka Westerlundin ja Saku Koivun kaltaisia lajilegendoja, Karejev, 27, kertoo Yle Urheilulle.
Yksi suurimmista houkuttimista oli TPS:n maalivahtivalmentaja Ari Moisanen. Aiemmin urallaan KHL-seuroissa Ak Bars Kazanissa ja Traktor Tsheljabinskissa työskennellyt Moisanen nauttii venäläisissä kiekkopiireissä suurta arvostusta.
– Venäjän jääkiekossa kaikki tietävät Arin ja hänen työnsä. Hän on laadukas huippuvalmentaja. Päädyin siihen, että kehitykselleni olisi hyväksi pelata TPS:ssä, Karejev perustelee.
"Suomessa luotetaan pelaajien ammattitaitoon. Kukaan ei kyylää treenisalissa, miten monta toistoa teet." Andrei Karejev
Yhteistyö kantoi hedelmää jo viime kaudella. Karejev pelasi SM-liigan runkosarjassa 36 ottelua torjuntaprosentilla 91,7 ja nousi TPS:n ykkösvahdiksi. Pudotuspelejä sotki loukkaantuminen, mutta kausi päättyi yli odotusten SM-hopeaan.
Urallaan KHL:ää Metallurg Novokuznetskissa, Neftehimik Nizhnekamskissa ja Ufassa pelannut Karejev sanoo kunnioittavansa etenkin Moisasen oikeudenmukaisuutta ja vaativuutta.
– Ari rakastaa työtään. Hän vaatii maalivahdeilta samanlaista sataprosenttista panosta joka päivä.
– Jos Ari huomaa, että harjoituksissa suoriutuu heikommin kuin toinen vahti, maalin suulle ei ole pelissä asiaa. Ari ei halua nähdä treeneissä päästettyjä maaleja. Jokaisella harjoituksella – oli se ennen ottelua tai sen jälkeen – on valtavasti väliä. Kaikki treenit heijastuvat siihen, miten pelaa itse pelissä.
Karejev kuuluu nykyään SM-liigan huippuvahteihin. Ennen koronan keskeyttämää TPS:n kautta venäläisvahti oli pelannut 34 runkosarjaottelusta 29. Torjuntaprosentti 91,39 oli liigan kärkitasoa.
Yli puolitoista kautta SM-liigassa ovat avartaneet Karejevin näkemystä suomalaisesta jääkiekosta. Kotimaisilla kiekkoasiantuntijoilla on tapana suhtautua lajin kehitykseen huolestuneen kriittisesti, mutta Karejev pitää SM-liigaa tasokkaana sarjana, jossa pelaajien yksilölliseen kehittämiseen panostetaan aikaa säästelemättä.
– Pidän ylipäänsä suomalaista jääkiekkoa ja suomalaisia pelaajia erittäin laadukkaina. Sen osoittavat jo tulokset. Suomi on arvoturnauksissa jatkuvasti mitaleilla, Karejev sanoo.
Itä-Euroopan kiekkoliigaa KHL:ää pidetään yleisesti maailman toiseksi kovimpana liigana NHL:n jälkeen, mutta Karejev haastaa kyseisen väitteen voimakkaasti.
– KHL:n venäläispelaajat seuraavat lähinnä vain KHL:ää ja luulevat sarjan olevan Euroopan kovin. Olen kuitenkin pelannut Suomessa jo jonkin aikaa ja nähnyt tason täällä. En enää pidä KHL:ää Euroopan ykkösliigana.
– KHL:ssä on toki mastodonttinsa kuten Magnitogorsk, TsSKA, SKA... Sarjassa on 4–5 rikasta seuraa, jotka ovat omassa liigassaan. Isossa kuvassa pelaajien ja pelin taso on kuitenkin keskivertoa. Eurooppalaiset sarjat eivät ole mielestäni sen huonompia.
Karejev kertoo yllättyneensä suomalaisen pääsarjakiekon pelinopeudesta ja temposta. Hänen mukaansa peli SM-liigassa on maalivahdin kannalta jopa KHL:ää nopeampaa.
– Maalipaikkoja syntyy SM-liigassa enemmän, koska KHL:ssä pelataan suljetumpaa kiekkoa ja tuloskeskeisemmin. Koen, että maalivahtina täällä on vaikeampaa pelata kuin KHL:ssä.
"Mietin, miksi he kertovat meille näitä"
Kulttuurierot eivät rajoitu pelillisiin tekijöihin. Karejev nostaa esiin muun muassa valmentajien ja pelaajien keskinäisen kommunikoinnin. Maalivahdin mukaan harjoitusten ilmapiiri on Suomessa vähemmän paineistettu kuin Venäjällä, jossa valmentaja on pelaajiin nähden selvästi ylempiarvoisessa asemassa.
– Suomessa pelaajat ja valmentajat ovat ikään kuin samassa veneessä. Pelaajat voivat lähestyä päävalmentajaa, joka kuuntelee heidän näkemyksiään.
– Täällä myös luotetaan pelaajien ammattitaitoon. Kukaan ei kyylää treenisalissa, miten monta toistoa teet.
Yhden hämmentävimmistä hetkistään Karejev koki koronapandemian keskellä vuonna 2020, kun SM-liigan otteluihin tullut yleisökielto koetteli seurojen taloutta. TPS:n seurajohto pyysi pelaajat koolle neuvotellakseen mahdollisista palkanalennuksista. Perusteellisessa kokoontumisessa käytiin läpi seuran talousluvut, sponsoritilanne, tulot ja menot.
– Minulle sellainen avoimuus oli valtava yllätys. Mietin, miksi he kertovat meille näitä. KHL:ssä ei olisi ikinä mahdollista, että johtoporras kertoisi pelaajille, mistä seura saa rahansa ja paljonko sitä on. Siellä päätökset tehdään, eikä pelaajille tarvitse selittää mitään. Täällä toiminta on läpinäkyvää, mikä herättää luottamusta.
Kun Karejev liittyi kaudeksi 2020–2021 TPS:n vahvuuteen, hän tiesi vain muutaman venäläisvahdin, joilla oli kokemusta Suomen pääsarjakiekosta. Nykypäivänä New York Rangersia edustava Aleksandr Georgijev pelasi TPS:ssä vuosina 2014–2017, ja Columbuksen AHL-seurassa Cleveland Monstersissa torjuva Daniil Tarasov edusti Porin Ässiä kaudella 2019–2020.
Kuluvalla kaudella SM-liigassa pelaa peräti viisi venäläistorjujaa, joista Karejev, Kärppien Stanislav Galimov, Ässien Konstantin Volkov ja Ilveksen Vadim Zherenko ovat joukkueissaan keskeisessä roolissa.
– Vaikea sanoa, mistä venäläisvahtien kasvanut määrä johtuu. Pelasin viime kaudella hyvin ja sain Venäjällä paljon mediahuomiota. Ehkä jotkut pelaajat ovat saaneet siitä inspiraatiota. Jos KHL:stä ei tule peliaikaa, tänne on nykyään pienempi kynnys lähteä, Karejev pohtii.
Venäläisvahtien vallankumous on nähtävillä myös NHL:ssä, jossa esimerkiksi Ilja Shestjorkin, Andrei Vasilevski, Sergei Bobrovski ja Ilja Sorokin kuuluvat liigan eliittiin.
Monet suomalaiset lajiasiantuntijat ovat puhuneet viime vuosina suomalaisen maalivahtivalmennusopin karkaamisesta ulkomaille. Yksi innokkaimmista työllistäjistä ovat olleet nimenomaan venäläisseurat, jotka ovat haalineet 2010-luvun alusta riveihinsä Ari Moisasen, Jorma Valtosen, Jari Kaarelan ja Marko Toreniuksen kaltaisia spesialisteja.
– On hyvin mahdollista, että suomalaisvalmentajat ovat saaneet venäläiset maalivahdit sisäistämään, miten päästä huipulle. Esimerkiksi Ari tekee valtavasti töitä ja saa maalivahdin näkemään pelin ihan uudella tavalla, Karejev sanoo.
– Toisaalta en usko, että menestys riippuu kansalaisuudesta, vaan ihmisen motivaatiosta. Jokaisella NHL:n tähtivahdilla on ollut oma polkunsa, johon liittyy paljon lahjakkuutta ja työtä.
Karejevin haaveena on pelata itsekin tulevaisuudessa Pohjois-Amerikassa.
– Haluan testata kykyjäni maailman ykkösliigassa. Yritän tehdä joka päivä parhaani ja pitää tavoitteet korkeimpina niin jääkiekossa kuin elämässä.
Toistaiseksi jokapäiväinen työnteko ja arki Turussa on maistunut. Karejev kertoo arvostavansa suomalaisessa elämässä etenkin laadukkaita ruoka-aineita, puhdasta ilmaa ja maistuvaa vesijohtovettä.
– En koe potevani suurta koti-ikävää, ikävöin oikeastaan vain vanhempiani ja sukulaisiani. Joskus kaipaan venäläisiä ruokalajeja, mutta niitä pystymme valmistamaan vaimoni kanssa täälläkin.
– Arjessani ei ole nyt ylimääräistä stressiä ja elämä on rauhallisempaa kuin Venäjällä. En tiedä, johtuuko se suomalaisten vastuullisuudesta ja siitä, että täällä ihmiset noudattavat sääntöjä. Venäjällä voi tuhlata valtavasti hermoja vain ajamalla lyhyen matkan autolla.
Lue lisää: