Kun summeri soi jääkiekon olympiafinaalissa, Jukka Jalonen nosti tottuneesti kädet ylös tuulettaakseen. Suomi varmisti historian ensimmäisen jääkiekon olympiakultansa voitettuaan Venäjän olympiakomiten joukkueen 2–1.
Jaloselle arvoturnauksen voitto oli jo uran neljäs. Suomi on saavuttanut Jalosen johdolla maailmanmestaruudet aikuisten tasolla vuosina 2011 ja 2019 sekä nuorten kotikisoissa vuonna 2016.
Kotikisoissa Jalonen sai valmentaa Suomi-kiekon tämän hetken kirkkaimpia tähtiä, kun Mikko Rantanen, Sebastian Aho, Roope Hintz, Kasperi Kapanen ja Patrik Laine ratkoivat mestaruuden Nuorille Leijonille.
Tällä kertaa NHL:ssä meritoituneita tähtiä ei nähty kisoissa. 59-vuotias Jalonen kuitenkin osoitti, että hänen pelitapansa toimii myös pienemmässä kaukalossa. Näin ollen hänestä tuli myös ensimmäinen olympiavoiton saavuttanut suomalainen joukkuepallopelin valmentaja.
Jalosen olympiavoitto ei ollut pelkästään jääkiekkoilulle merkittävä saavutus. Se on merkittävä suomalaiselle palloilulle kokonaisuudessaan.
Haastattelimme muita suomalaisia palloilun maajoukkuevalmentajia Jalosen ja olympiavoiton merkityksestä suomalaiseen palloilu- ja valmennuskulttuuriin. Salibandymaajoukkueen päävalmentaja Petteri Nykky pitää Suomen voittamaa olympiakultaa mielettömänä ja huikeana saavutuksena.
– 70 vuotta tätä on jahdattu ja nyt se tuli. Koko jääkiekkoperhe on tehnyt töitä todella vankasti ja pitkänteisesti. Tekemisen laatu ja laajuus niin seura- kuin maajoukkueessa on ollut hyvä jo pitkään. Tämä oli hyvä saavutus tähän väliin. Uskon, että tämä jatkuu myöhemminkin, nyt on pää auki, Nykky sanoo Yle Urheilulle.
Koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann muistuttaa niin ikään, että Leijonien saavutus on pitkän ja johdonmukaisen työn seuraus.
– Tämä oli upea suoritus. Olympiakulta palloilulajissa on aivan mieletön juttu suomalaiselle urheilulle. Tietysti joukkueen valmentajalla on mieletön vaikutus ylipäätään suomalaiselle urheiluvalmennukselle, Dettmann sanoo.
Jukka Jalosesta puhuttaessa on vuosien saatossa korostunut yhteistyön, luottamuksen ja toisten arvostamisen merkitys. Usein on puhuttu pelaajalähtöisyydestä, mutta Jalonen on noussut esiin taitavana ihmisjohtajana.
– Se on yksi hänen salaisuuksistaan, miten hän on saanut tiimin sitoutumaan ja työskentelemään yhdessä tavoitteiden mukaisesti. Ilman muuta hänellä on paljon valmennuskokemusta ja tietotaitoa lajista, mutta päävalmentamisessa korostuu johtaminen, Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva sanoo.
Suomalaiseen palloilulajien valmennuskulttuuriin Jalonen on tuonut Kanervan mukaan menestymisen reseptejä ja voittamisen kulttuuria. Kanerva pitää Jalosen merkitystä suurena suomalaiselle palloilukulttuurille.
– Joukkuepelaamisen ja yhdessä tekemisen voima näkyvät todella selkeästi. Hän on saanut tiiminsä jäsenten ja pelaajien vahvuudet maksimaalisesti esille. Hänellä on iso vaikutus, Kanerva painottaa.
– Ennen kaikkea hänen valmennuksensa lähestymistapa nousee esiin. Pelaajat ovat keskiössä ja heidän kanssaan täytyy saada vuorovaikutus toimimaan. Ihmis- ja pelaajalähtöinen valmennustyyli on todella tärkeä osa Jukan ja monen meidän muunkin valmentajan repertuaaria.
Palloilulajien päävalmentajat ovat saaneet oppia valmentamisen saloista Jukka Jaloselta, mutta myös muilta kollegoilta Suomen olympiakomitean järjestämissä säännöllisissä tapaamisissa.
Tapaamisissa vaihdetaan Kanervan mukaan ajatuksia, ideoita ja toimintatapoja, mutta puhutaan ennen kaikkea pelistä. Kanerva halusi kuulla esimerkiksi jalkapallon EM-kisoihin valmistautumisen yhteydessä kollegoiltaan, miten he ovat valmistautuneet arvoturnauksiin ja tärkeisiin otteluihin.
Vinkit olivat hyödyllisiä ja tärkeitä. Jalosen antamista vinkeistä yksi tärkeimmistä oli Kanervan mukaan keskittyminen olennaiseen eli joukkuehenkeen, pelifilosofiaan ja sen selkeyttämiseen.
– Leijonilla ja meilläkin on pitkiä turnauksia, joten on tärkeää saada ilmapiiri säilymään positiivisena. Sellaisena, että kaikki uskovat tekemiseen. Sitä kautta voittamisen kulttuuri rakentuu hyvin pitkälle, Kanerva täydentää.
Lajien välistä yhteistyötä
Kanervan mukaan on hienoa, ettei päävalmentajilla ole lajikateutta. Päinvastoin kaikki ymmärtävät sen, että jakamalla tietoa ja omia ajatuksia jokainen voi kehittyä valmentajana.
– Olemme kaikki ylpeitä siitä, miten suomalaiset pärjäävät urheilussa. Me olemme pieni maa ja meidän pitää tehdä lajien välistä tiivistä yhteistyötä. En puhu pelkästään kilpaurheilusta, vaan ylipäätäänsä urheilusta ja liikunnasta: miten saamme lapset, nuoret ja yhtälailla aikuiset liikunnan pariin ja kasvatettua heidät liikunnalliseen elämäntapaan? Liittojen välinen yhteistyö on siinä erittäin oleellisessa osassa.
Myös Dettmannille ja Nykylle on tarttunut tärkeitä oppeja Jaloselta valmentajien tapaamisissa. Nykyn mieleen tärkeimpänä on jäänyt yhteistyö ja toisten kuunteleminen.
– Jukka on hyvin maanläheinen ja hän ymmärtää lajin, sen vaatimukset ja yhteistyön arvon. Se on varmaan merkittävin häneltä tarttunut asia, Nykky sanoo.
Dettmannin mukaan Jalosen tärkein oppi on puolestaan se, ettei kannata hötkyillä.
– Hän ymmärtää sen, että antamalla pelaajien pelata, joukkue pelaa kaikista parhaiten. Hänestä huokuu tällainen rauhallisuus, ammattitaito, ymmärrys ihmisestä ja ymmärrys, miten prosessia viedään eteenpäin.
Yhteistyön voima
Yhteistyön merkitys korostuu ei pelkästään pelaajien, vaan myös valmennuksen ja koko johtoryhmän kohdalla. Jalonen korosti tätä yhteistyön merkitystä myös olympiavoiton varmistuttua.
– Mestarijoukkue rakennetaan yhdessä muiden kanssa. Me olemme varmaankin maailman parhaita joukkueen kasaamisessa ja olen todella ylpeä siitä, miten meidän joukkueen johtoryhmä toimii. Meillä on viimeisen päälle ammattilaiset hommissa. Pelaajat vaihtuvat tietysti vuodesta ja turnauksesta toiseen, mutta kone puksuttaa silti voitollisesti. Sieltä menestys lähtee, Jalonen sanoi Ylelle.
Myös Kanerva pitää tätä asiaa suomalaisen joukkueurheilun vahvuutena. Hyvin kasattu johtoryhmä pystyy auttamaan pelaajia saavuttamaan kokonaisvaltaisesti oman potentiaalinsa.
– Päävalmentajalla on erittäin iso rooli valita taustatiimi, joka pystyy ennen kaikkea tukemaan tavoitteiden mukaista toimintaa, luomaan ryhmädynamiikkaa ja -henkeä.
– Tämä on mielestäni vahvuus suomalaisessa joukkueurheilussa, että saamme kaikki mukana olevat puhaltamaan yhteen hiileen, Kanerva jatkaa.
Olympiakulta kummitteli palloilussa
Nykky uskoo, että Jalosen vaikutus suomalaiseseen palloilukulttuuriin näkyy tulevaisuudessa vielä nykyistä enemmän. Hänen mukaansa Jalosen opeista saadaan hyvää koulutusmateriaalia myös nuorille valmentajille.
– Ei pelkästään kiekkoon, vaan kaikkiin muihinkin lajeihin, miksei myös yksilöurheiluun. Arvomaailmat ovat samanlaiset, Nykky sanoo.
– Jukkakin on sanonut omasta taustaryhmästään ja pelaajista, että jokaisella on yhtä tärkeä rooli, eikä kukaan ole toista tärkeämpi. Toinen kantaa joukkuetta tässä, ja toinen toisessa kohtaa. Kun ymmärrämme sen, olemme aika vahvoilla.
Nykyn ja Kanervan mukaan Suomen saavuttamalla olympiakullalla on inspiroiva vaikutus myös muille palloilulajeille. Nykky vertaa Leijonien saavuttamaa kultamitalia keskimatkojen juoksija Roger Bannisterin saavuttamaan merkkipaaluun.
Brittijuoksija rikkoi vuonna 1954 mailin matkalla alle neljän minuutin haamurajan. Vuoden sisällä moni oli jo rikkonut Bannisterin ennätyksen.
– Silloin sitä aikaa pidettiin vähän ylitsepääsemättönä. Myös tämä olympiakulta on saattanut kummitella suomalaisessa olympiaurheilussa joukkuelajien osalta, että milloin se saadaan tehtyä.
Johdonmukaista työtä
Nykyn mukaan Leijonien voittama olympiakulta luo uskoa, että myös muut lajit pystyvät venymään parhaimpaansa.
– Tällainen rimanylitys luo uskoa meille muille valmentajille. Se voi kantaa muissakin lajeissa, kun määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti hyvällä huumorilla etsitään ihmisen parasta ja optimia.
– Tämä lisää uskoa suomalaiseen joukkuepeliin ja kulttuuriin kaikilta osin. Uskon, että tämän vaikutus näkyy jatkossa, kun vähän perkaamme, mitä se piti sisällään.
Kolmikko nostaakin esille johdonmukaisen, määrätietoisen, pitkäjänteisen ja monien tahojen yhteistyön jääkiekon menestyksen taustalla.
– Tämä on upea, mutta hyvin johdonmukaisen työn seuraus. Jos ajattelee mistä koko jääkiekon valmennuskulttuuri on lähtenyt, niin se on lähtenyt joskus 1980-luvulta, kun Rauno Korpi ja Alpo Suhonen laittoivat sitä käyntiin. Sitten tuli Pentti Matikainen, sen jälkeen Erkka Westerlund ja nyt Jukka Jalonen, Dettmann aloittaa ja jatkaa:
– Tämän taustalla on ollut koko ajan, että jääkiekon johdossa nimenomaan Kalervo Kummola on ymmärtänyt sen, kuinka tärkeä valmentajan rooli on koko prosessissa.
Lue myös: