Tiistaina pelataan neljä jääkiekon SM-liigaottelua. Pelejä seurataan Yle Puheen Jääkiekkokierroksella klo 18.02 alkaen.
Jääkiekon SM-liiga on tasaisempi kuin pitkään aikaan. Runkosarjasijoitusten paremmuudesta mitellään aivan viime metreille saakka, sillä niin runkosarjan voittaja ja viimeinen pudotuspelipaikka kuin pääsy kuuden joukkoon ovat täysin avoinna.
Tasaisuus näkyy sarjataulukossa selvästi. Kun kaudesta 2015–2016 lähtien pudotuspelipaikka on irronnut noin 82–83 pisteellä, tällä kaudella peräti 11 joukkuetta on saavuttanut 82 pistettä reilusti ennen runkosarjan loppua.
Yli kymmenen vuoden mittapuulla taso on niin ikään kova. 2010-luvulla viimeinen pudotuspelipaikka irtosi parhaimmillaan 1,47 pisteen keskiarvolla, kun nyt sijaa 11 pitävän KalPan keskiarvo on 1,547.
Yle Urheilun asiantuntija Topi Nättinen on kiinnittänyt huomiota, että jokaisella pudotuspelipaikasta kamppailevalla joukkueella on ollut kauden aikana tunnistettava ja pitkään kestänyt huonompi jakso.
– Osalla on ollut tasaisesti aaltoilevaa, mutta todella monella joukkueella on ollut 5–10 ottelua, joillakin vähän pidempiäkin selvästi huonoja, pisteettömiä jaksoja. Vastapainoksi on ollut ihan älyttömiä voitto- ja pisteputkia, jotka ovat arvioni mukaan rakentaneet tämän tasaisuuden, Nättinen sanoo.
Viimeisen pudotuspelipaikan lisäksi myös kärkipäässä on ollut tasaisempaa. Aiempina vuosina runkosarjan voittaja on pelannut selvästi yli kahden pisteen keskiarvolla, mutta tällä hetkellä yksikään joukkue ei ole yltänyt vastaavaan.
Nättisen mukaan yleensä tässä vaiheessa yksi joukkue olisi jo karannut muilta sarjataulukossa. Tänä vuonna runkosarjan voittaja joutuneekin kamppailemaan loppuun saakka ykkössijasta, joka takaa kotiedun mahdollisiin finaaleihin saakka.
– Parhaassa tapauksessa viisi joukkuetta voi voittaa runkosarjan, mutta realistisesti ajateltuna se on lopulta kolmen kauppa Tapparan, Ilveksen ja Jukureiden välillä.
– Usein tässä vaiheessa kautta tietyt joukkueet ovat pystyneet jakamaan kuormitusta ja hoitamaan loukkaantumisia. Muistelen, että joskus muinoin runkosarjan voitto olisi ollut kahden kauppa, mutta kolmen kauppaa en muista lähihistoriasta, Nättinen sanoo.
Hyvien ja huonojen jaksojen taustalta löytyy kiinnostavia yksityiskohtia. Nättinen uskoo, että liigaseurojen valmentajavaihdokset, nuorien ja ulkomaalaisten ennätyssuuri määrä sekä korona ovat vaikuttaneet sarjan tasaisuuteen.
Liigaseuroista peräti yhdeksän lähti kauteen täysin uudella valmentajalla. Lisäksi sensaatiojoukkueeksi noussut HPK vaihtoi Jarno Pikkaraisen pääkäskijäksi vain kahdeksan ottelun jälkeen.
– Valmentajavaihdoksilla on varmasti vaikutuksensa. Suomalainen jääkiekko on nykyisin muutenkin prosessiorientoitunutta ja se ottaa oman aikansa, että asiat lähtevät liikkeelle, Nättinen sanoo.
– Liiga on nuorentunut, mutta sarjassa on myös ulkomaalaisia ennätyspaljon. Nämä kaikki asiat keskenään vaikuttavat siihen, miten valmentaja saa ajettua omat toimintatapansa joukkueeseen ja saa ryhmän sitoutumaan joukkueen toimintatapoihin.
Nättinen arvelee, että myös korona on vaikuttanut joukkueisiin. Osa joukkueista on joutunut pitkälle pelitauolle ja vastaavasti sen jälkeen pelaamaan tiiviillä tahdilla.
Nättinen uskoo, että joissakin joukkueissa on pelattu kipeilläkin pelaajilla, kun taas toisissa joukkueissa on pelattu vajaalla tai täydennetty joukkuetta mahdollisesti A-junioreilla.
– Uskallan väittää, että joissakin seuroissa koronaprotokolla on ollut erilainen kuin toisissa. Suomeksi sanottuna joissakin on enemmän kipeitä pelaajia ja lyhyemmällä toipumisajalla. Toisissa on taas pelattu varman päälle ja odoteltu, että kaikki ovat terveenä.
Runkosarjaa on jäljellä joukkueesta riippuen viidestä kahdeksaan peliä, sillä moni joukkue ei pelaa täyttä runkosarjaa otteluperuutusten takia. Nättinen uskoo, että pudotuspelipaikoista kamppaillaan viimeiselle viikolle, jopa viimeiselle kierrokselle saakka.
– Väitän, että ratkaisut voivat mennä ihan viimeiselle kierrokselle. Silloin voidaan nähdä mielenkiintoisia tilanteita, kun toinen peli loppuu aikaisemmin kuin toinen ja pääsemme jännittämään toista peliä. On kyllä todella herkulliset asetelmat.
Nättinen nostaa suureen arvoon levon merkityksen. Pudotuspelien ensimmäisen kierroksen välttämällä saa neljästä viiteen huilipäivää ennen puolivälieriä.
– Pidän todella kovassa arvossa kuuden joukkoon pääsyä. Ensimmäinen kierros on kuitenkin vain kahdesta pelistä ja ratkeaa piste-erolla. Eli ensimmäisen ottelun voittamalla toisesta ottelusta riittää tasapeli. Sekin luo tähän erilaisen lähtökohdan.
Lähtökohdat pudotuspeleihin ovat Nättisen mukaan erittäin mielenkiintoiset. Moni joukkue vahvistui siirtorajan kynnyksellä, ja näiden joukkueiden pelaajat ehtivät päästä hyvin sisään joukkueeseen ennen kevään tärkeimpiä otteluita.
Nättinen uskoo, että tänä keväänä jokaisella pudotuspelijoukkueella on hyvä mahdollisuus nousta välieriin, vaikkakin sarjoissa on luonnollisesti myös ennakkosuosikkeja ja kotiedulla voi olla oma merkityksensä.
– Olen katsellut jääkiekkoa 20–25 vuotta ja sanoisin, että ainakin oman liigaseuraamisen historiassa tällä kertaa sijoituksilla ei ole väliä. Joskus on tuntunut, että pudotuspelien ensimmäiseltä kierrokselta ei ikinä pääse välieriin, mutta nyt en yllättyisi, vaikka sieltä nousisi mahdollisesti kaksi joukkuetta. Tämä voi pyörähtää ihan miten tahansa, Nättinen sanoo.
Lue myös: