Jalkapallon Veikkausliiga käynnistyi tutuissa merkeissä, kun kaikki luonnonnurmella pelaavat joukkueet joutuivat siirtämään kauden avausottelunsa varakentille.
Viimeisimpänä joukkoon liittyi FC Lahti, joka joutui siirtämään kotiavaustaan vain kolme päivää ennen ottelua. Lahden varakenttä Kisapuisto ei täyttänyt liigalisenssivaatimuksia, ja toiselle varakentälle Valkeakoskelle kauden avausottelunsa olivat siirtäneet jo Ilves ja Inter, joten lahtelaiset pelasivat kotiavauksensa viime viikon perjantaina Vaasassa.
Aiemmin kotiavauksiaan siirsivät Ilveksen, Interin ja Lahden lisäksi Honka ja AC Oulu.
Ottelusiirrot tekivät kotimaisen jalkapallokauden avauksesta nolon näytöksen, kun "väärillä" paikkakunnilla pelanneet joukkueet vetivät avausotteluihin vain parisataa katsojaa.
Ongelma jatkuu tänä viikonloppuna, kun turkulainen Inter pelaa sunnuntaina kotiottelunsa Helsingissä ja oululainen AC Oulu pelaa kotiottelunsa sunnuntaina Vaasassa. Myös Honka on siirtänyt jo neljännen kierroksen ottelunsa Helsinkiin.
Ensi keväänä ainakin Turussa tilanne on toinen ja kausi alkanee ajallaan. Interin kotistadionin pelialusta vaihtuu tekonurmeksi tämän kauden jälkeen.
Samaan ratkaisuun on päädytään yhä useammassa kaupungissa. Liigan kahdestatoista joukkueesta vain viisi pelaa tällä kaudella kotiottelunsa luonnonnurmella.
Viimeisimpänä liigajoukkueista tekonurmelle siirtyi IFK Mariehamn, kun Maarianhaminan luonnonnurmi vaihtui keinonurmeksi kesällä 2020. Ilves on toistaiseksi pelannut Ratinassa luonnonnurmella, mutta ensi vuoden lopulla valmistuvalla Tammelan uudella stadionilla sitä odottaa keinonurmi.
Ilveksen päävalmentaja Toni Kallio pitää siirtymää luonnollisena.
– Käytännössä kaikki tulevat varmaan siirtymään tekonurmelle. Se mahdollistaa kauden pidentymisen. Itse totta kai tykkäisin nurmesta, mutta se on ihan luonnollinen siirtymä näillä leveysasteilla, Kallio sanoo.
Ilves-kapteeni Tatu Miettunen riemuitsee tekonurmen tuovan lisää mahdollisuuksia.
– Pääsemme treenaamaan samalla alustalla kuin millä pelaamme. Nyt pelaamme Ratinassa ja treenaamme ihan eri kentällä. Jalkapalloromantikkona on hienoa pelata nurmella, mutta hyvä tekonurmi on silti hyvä pelialusta.
Jatkossa kausi alkaa maaliskuussa?
Jatkossa kausi alkaa todennäköisesti vielä aiemmin. Veikkausliigan puheenjohtaja Kaarlo Kankkunen kertoi Veikkausliigan avaustilaisuudessa, että tavoitteena on pidentää kautta.
– Pääsarjaseuroissa Veikkausliigassa ja Ykkösessä meillä on kaikkiaan kymmenen stadionhanketta menossa. Ehkäpä aloitamme tulevaisuudessa jopa maaliskuussa pelit, kun on hyvät olosuhteet, Kankkunen sanoi.
Pelaavatko jatkossa kaikki Veikkausliigaseurat sitten tekonurmialustalla?
Kyllä, ainakin jos kysytään Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auviselta. Kehitys lähti Auvisen mukaan jo 22 vuotta sitten, kun Suomeen asennettiin ensimmäiset tekonurmet.
– Vuonna 2003 Veikkausliigassa alettiin pelata tekonurmella, kun Töölön jalkapallostadionille tuli tekonurmi ja sen jälkeen käytännössä stadion kerrallaan on siirtynyt tekonurmialustaan. Loppusiirtymä tapahtuu sitä kautta, kun uusia stadioneita tulee. Käytännössä kaikki ovat ainakin tämänhetkisen tiedon mukaan valinneet tekonurmialustan, Auvinen kertoo.
"Tekonurmi on paras vaihtoehto Suomessa"
Espoon stadionhankkeesta on puhuttu vuosia, mutta espoolaiset odottavat yhä. Tällä hetkellä hanketta vie eteenpäin Espoon kaupunki. Valtuusto hyväksyi hankkeen viime vuonna, mutta rakennustyöt eivät ala vielä vähään aikaan. Hankkeesta on tehty valitus Helsingin hallinto-oikeuteen.
Honka pelaa ottelunsa yhä väliaikaiseksi ratkaisuksi tarkoitetulla rakennustelineistä kyhätyllä stadionilla.
Kun Espooseen aikanaan stadion valmistuu, myös siellä alustaksi valittaneen tekonurmi.
– Luulen, että meidän täytyy olla kehityksessä mukana. Jos haluamme aloittaa sarjan jo maaliskuussa, alustan pitää olla tekonurmi. Luonnonnurmi on mahdotonta saada hyvään kuntoon. Se haittaa myös tuotetta, jos nurmi on huonossa kunnossa, pelin laatu kärsii. Se ei ole tietenkään hyvä asia, Hongan Duarte Tammilehto huomauttaa.
Tammilehto näkee kehityksen myös hyvänä asiana.
– Olen ihan iloinen myös siitä, että tulee hyviä tekonurmia, hyviä stadioneita ja niillä on myös ihan hyvä pelata. Olemme Suomessa, täällä tekonurmi on ehkä se paras vaihtoehto.
Kaikki eivät ole samaa mieltä.
Yle Urheilun asiantuntija Antti Pohjan mukaan Suomessa keskustelu keskittyy paljolti siihen, ovatko luonnonnurmet pelikunnossa varhain keväällä ja myöhään syksyllä.
Pohjan mukaan Suomessa on hyväksytty liian mustavalkoisesti, että tekonurmi olisi paras vaihtoehto.
– Olisiko vielä jotain kiviä käännettävissä, että voisimme tehdä ratkaisuja hieman enemmän lajinomaisuuden ehdoilla? Kyse on lajin luonteesta ja siitä, miten pelaajat ja pallo liikkuvat suhteessa alustaan ja toisaalta suhteessa toisiinsa. Tekonurmella peliteot ovat väistämättä erilaisia. Sitten on kansainvälinen aspekti, futis on edelleen nurmilaji.
Pohja sanoo ymmärtävänsä perusteluita, jotka puhuvat tekonurmien puolesta: esimerkiksi ilmasto, kustannukset ja helppohoitoisuus kannustavat vaihtamaan keinonurmeen.
Mutta niitäkin voi haastaa.
– Olen kuullut monesta paikasta, että tekonurmet menevät nopeasti koviksi. Liian kova kenttä ei läpäise Uefan kriteerejä. Mitä se tekee tasolle, jos kenttä on liian kova, pelin taso kärsii entisestään ja pelaajat ovat kentän takia loukkaantumisvaarassa?
Häckenistä HJK:hon täksi kaudeksi siirtynyt Joona Toivio peräänkuuluttaakin tekonurmikenttien hyvää huoltoa.
– Uusi, kasteltu tekonurmi on mielestäni hyvä kenttä, mutta sitten kun ne alkavat kulumaan ja menemään huonoksi, pallo ei käyttäydy enää samalla tavalla. Alkaa tulemaan loukkaantumisriskejä, liukastumisia ja muita, Toivio sanoo.
Ilveksen Miettunen on samoilla linjoilla.
– Jos on vähän kovempi tekonurmialusta, jossa ei ole kunnon joustinmattoa alla, huomaa nivelissä ja paikoissa seuraavana päivänä, että on pelannut 90 minuuttia. Oikeasti hyvin tehdyllä tekonurmella ei juurikaan tunne eroa.
Toivio on tottunut pelaamaan tekonurmialustalla, sillä Häckenin kotikentällä Hisingenissä oli tekonurmi. Myös Moldessa, jota Toivio edusti vuosina 2013–2017, kotikenttä vaihtui tekonurmeksi ensimmäisen vuoden jälkeen.
– Valitsen mieluummin hyvän luonnonnurmen kuin hyvän tekonurmen, mutta fakta on, että sään kanssa on haasteita. Luonnonnurmi ei ole huikeassa kunnossa koko vuotta. Siinä vaiheessa valitsen mieluummin ehdottomasti hyvän tekonurmen kuin huonon perunapellon.
Palloliiton olosuhdepäällikkö Auvinen muistuttaa, että tekonurmien rakentamisessa ja laadunvalvonnassa on käytössä kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan sertifiointijärjestelmä.
– Kentän laatu testataan ennen asentamista, sen tulee läpäistä Fifan laatutesti, minkä jälkeen kentällä suoritetaan vuosittain Fifan kenttätestaus, joka määrittää sen kunnon. Kenttätestin jälkeen sertifikaatti on voimassa 12 kuukautta, jolloin sillä voi pelata Veikkausliigaa ja kansainvälisiä pelejä. Tekonurmikentän pinnoite on sallittu kaikissa Uefan alaisissa peleissä lopputurnauksista lähtien.
Auvisen mukaan kenttätestaus on tiukka, ja stadionoloissa tekonurmi palvelee kolmesta viiteen vuotta.
Olympiastadionin ihme
Suomessa on kuitenkin esimerkkejä myös hyvästä luonnonnurmesta jo varhain keväällä.
Pohja nostaa esimerkiksi Helsingin Olympiastadionin nurmen. Huuhkajat avasi MM-karsinnat Olympiastadionilla maaliskuussa ja päätti ne Ranskaa vastaan marraskuussa. Helsingin Olympiastadionin kausi kesti tänä vuonna 236 päivää ja tapahtumia nurmella oli 182. Kenttämestari Jani Kurvisen johtama tiimi teki toisinaan työtä kellon ympäri kahdessa vuorossa, jotta kenttä oli ennen ottelua pelikunnossa. Nurmi sai valoa ja lämpöä muun muassa sadoista kasvatuslampuista.
Seuroilla ei ehkä ole yhtä suuria resursseja käytössään, mutta Pohja näkee alusta-asian myös mahdollisena bränditekijänä.
– Luonnon-tai hybridinurmen kustannukset saattavat lyhyellä aikavälillä nousta, mutta onko se investointi kuitenkin sen arvoinen, jos brändi pelaajien, valmentajien, fanien, kuluttajien, yhteistyökumppaneiden ja median silmissä paranee ja ollaan lähempänä kansainvälisen jalkapallon kriteereitä ja normeja? Voisiko esimerkiksi hybridinurmen nähdä investointeina niin pelillisesti kuin taloudellisestikin?
Kustannusten vertailu on haastavaa, sillä ne riippuvat monesta eri tekijästä: esimerkiksi siitä, kuinka usein tekonurmialustaa vaihdetaan ja siitä, miten luonnonnurmesta pidetään huolta.
Pohja ehdottaa, että ensimmäiset kierrokset voisi pelata laadukkailla tekonurmialustoilla. Luonnonnurmelle tai hybridinurmelle voisi siirtyä sitten, kun ne ovat kunnossa.
– Näen vähintään yhtä isona ongelmana sen, että keskellä kesää uhrataan nurmet, jotka ovat parhaimmillaan vuodesta toiseen ja pelataan tavallaan kompromissiratkaisulla, joka ei ole lajinomainen.
Kaikki Yle Urheilun haastattelemat pelaajat ja valmentajat ovat varsin yksimielisiä asiasta: nurmialusta on ehdottomasti tekonurmea parempi, mutta Suomessa olosuhteet ajavat valitsemaan keinonurmen.
– Futis on nurtsipeli, futista pitäs ehdottomasti pelata aidolla nurmella. Mut sitten me olemme Suomi, täällä se on mahdottomuus. Meidän täytyy pelata tekonurtsilla, sitä ei kannata sen enempää ajatellla, KuPS-luotsi Simo Valakari kiteyttää.
Valakarin mukaan KuPS valmistautuu luonnonnurmella pelaavia joukkueita vastaan omalla keinonurmellaan.
– Käymme pelaamassa sen yhden pelin vain. Jos alkaa pari päivää ennen vaihtelemaan alustaa, voi olla, että jalat menevät vielä enemmän jumiin kuin siitä yhdestä pelistä. Ei se ole mikään ongelma.
KuPS-kapteeni Henri Toivomäki on päävalmentajan kanssa samoilla linjoilla.
– Pitkään aikaan ei ole tullut säännöllisesti pelattua nurmella, joten kyllä tässä rupeaa olemaan myös tekonurmi-ihminen, vaikka olisi mahtavaa, että pystyisimme pelaamaan nurmella. Mutta meidän täytyy olla sinut asian kanssa.
Hybridinurmista ratkaisu?
Yksi ratkaisu luonnonnurmen ja tekonurmen väliseen kiistaan on hybridinurmi. Esimerkiksi Ruotsin miesten pääsarjassa hybridinurmella pelaa tällä kaudella kolme joukkuetta: IFK Göteborg, Kalmar FF ja Malmö FF.
Auvinen arvelee, että vastaavia nähdään pian myös Suomessa.
–Nyt on tekonurmiaika käynnissä, mutta voi olla, että jatkossa, kun tuotteet kehittyvät, meille tulee hybridikenttiä. Niissä on luonnonnurmen ja tekonurmen eri sekoituksia ja rakenteita. Tämä kehitys menee koko ajan eteenpäin, Auvinen kertoo.
Myös Antti Pohja ehdottaa hybridinurmia yhdeksi kompromissiratkaisuksi.
– Hybridinurmi voisi antaa enemmän armoa. Kenttä kestäisi paremmin myös keväisiä ja myöhäissyksyn hetkiä. Esimerkiksi HJK voisi ottaa hybridikentän kokeiluun ja katsoa, josko se kestäisi koko pitkän kauden. Jos näin kävisi, se olisi positiivinen asia myös muille.
Lue myös: