Inga Orekhova syntyi 32 vuotta sitten Neuvostoliitossa, Sevastopolissa, Krimin niemimaalla. Hän sai jo verenperintönä vahvat geenit koripalloon, sillä hänen vanhempansa pelasivat molemmat koripalloa.
Pari vuotta Neuvostoliiton hajottua perhe muutti Itävaltaan: sekä Svetlana että Sergey olivat saaneet pelisopimuksen paikalliseen liigaan.
Inga Orekhovasta tuli itävaltalainen, mutta hän ei ole unohtanut Ukrainaa. Ja nyt maata ravisteleva sota on jakanut osittain hänen kotinsa.
– Isäni suku on yhä Ukrainassa. Osa lähtenyt ja osa yhä siellä. Tilanne on kova. Ihmiset ovat vahvoja ja he taistelevat. Toivon parasta, Orekhova kertoi Yle Urheilulle.
Haastattelupäivänä Kotkan Karhuvuoressa paistoi keväinen aurinko, linnut lauloivat ja maailma pyöri omalla painollaan. Oli vaikea kuvitella, että vain reilun tuhannen kilometrin päässä soditaan. Se tuntuu Orekhovastakin uskomattomalta.
– Kukaan ei uskonut tällaista tapahtuvan Euroopassa. Sota, meidän kotimaassamme.
Orekhova on ollut yhteyksissä sukulaisiinsa ja hänen Itävallassa asuva isänsä on pitänyt häntä ajan tasalla. Toistaiseksi heillä on kaikki hyvin.
Kuten niin monella ukrainalaisella, myös Orekhovalla on sukulaisia molemmilla puolilla sotaa. Siksi hän ei haluaisi valita puolta.
– Jollain tasolla kotini on jakautunut. Minun ei pidä valita puolta, mutta on hankalaa kuunnella kahden osapuolen ajatuksia asiasta ja sitten vielä lisätä siihen omat ajatuksiani. Olen kuin välissä, koska en halua olla kenenkään puolella ja loukata toisten tunteita.
Suurin unelma vaihtui pettymykseksi
Orekhova saapui Kotkaan ja Peli-Karhuihin muutaman mutkan kautta. Hän on nähnyt maailmaa, sillä hän lähti jo 16-vuotiaana lukioon ja yliopistoon Yhdysvaltoihin.
Orekhovaa oli aina kiehtonut elämä Yhdysvalloissa, sillä hän oli pelannut monen yhdysvaltalaisen kanssa. Hän halusi myös enemmän urheilullisesti. Itävallassa kilpailua ei ollut samalla tavalla kuin valtameren toisella puolella.
Vahvana heittäjänä ja torjujana tunnettu, 188-senttinen Orekhova pelasi Etelä-Floridan yliopistossa vahvasti, yli kymmenen pisteen keskiarvolla.
Hänen suurin unelmansa toteutui kahdeksan vuotta sitten, kun hänet varattiin WNBA:han. Orekhova ei kuitenkaan saanut kunnon mahdollisuutta näyttää osaamistaan Atlanta Dreamissa tai Connecticut Sunissa.
– Monet aliarvioivat sitä, mistä NBA:ssa todella on kyse ja mitä se vaatii. Siihen liittyy paljon politiikkaa, joka on joko hyvästä tai pahasta, riippuen omasta tilanteestasi, Orekhova totesi.
Hänen kohdallaan suuri ongelma oli myös se, että hän oli aina tottunut olemaan joukkueensa paras. Kun hän ei yhtäkkiä sitä ollutkaan, se kirpaisi lujaa.
– Olen iloinen kokemuksesta, mutta se laittoi myös miettimään, missä olisin ollut jos en olisi lähtenyt WNBA:han. En kaipaa sinne enää.
"Osaan valita taisteluni"
Orekhova pitää enemmän eurooppalaisesta koripallosta, ja viimeiset vuodet hän on viihtynyt Belgian, Turkin ja Suomen pääsarjoissa. Myös hänen puolisonsa Richard "Richie" Williams viihtyy Euroopassa ja on tällä kaudella pelannut KTP:n riveissä.
Orekhova on ollut tuttu näky KTP:n otteluissa ja hänen temperamenttinen luonteensakin on tullut monelle selväksi.
Marraskuussa KTP:n ja Lapuan Kobrien välisessä Korisliigan ottelussa nähtiin erikoinen episodi, kun Williamsille puhallettiin virhe vain 11 sekuntia ennen pelin loppua. Katsomossa olleen Orekhovan mielestä tilanteessa ei ollut mitään virhettä, ja hän protestoi tätä. Pelin tuomari pyysi järjestyksenvalvojia saattamaan Orekhovan ulos.
Tilanteessa ei olisi muuten ollut sen suurempia ongelmia, mutta pariskunnan viisivuotias Angel-tytär jäi katsomoon yksinään. KTP joutui ottamaan aikalisän, jotta Williams ehti hakemaan tyttärensä ottelun loppuhetkillä vaihtopenkille.
– Olisin voinut jättää tuon tekemättä, eikä sitä tule tapahtumaan uudestaan, Orekhova vakuutti nauraen.
– Mutta jos asia tuntuu henkilökohtaiselta, niin reagoin siihen. Richien kohdalla näin kävi. Olen erittäin kilpailuhenkinen, mutta iän myötä on tullut kypsyyttä ja osaan valita taisteluni.
Williamsilla on ollut Orekhovan uraan paljon vaikutusta, eikä vain siinä, että perhe muuttaa yleensä isän pelipaikan perässä. Orekhova piti pelaamisessa peräti viiden vuoden tauon, ennen kuin hän palasi koriskentille takaisin. Orekhovan mukaan juuri Williams kannusti häntä takaisin koripallon pariin.
– Hän kai kyllästyi siihen, että olen aina kotona, hän nauroi, mutta vakavoitui sitten hieman.
– Tuntui, että osa identiteetistäni hukkui, kun en pelannut enää koripalloa. Olin ollut niin pitkään koripalloilija ja sitten yhtäkkiä en enää ollut. Kiitos Richien kannustuksen palasin lajin pariin.
Orekhova piipahti toissakaudella espoolaisen EBT:n riveissä kolmen ottelun verran ja siirtyi viime kesänä Kotkaan. Hän myöntää, ettei ole pitkän tauon jälkeen vielä sillä tasolla, millä on ollut aiemmin, mutta on kokenut pääsevänsä PeKassa sitä kohti.
Orekhovan otteet ovat olleet sen verran vahvoja, että myös Itävallan maajoukkueesta on soitettu hänelle. Orekhova ei ole pelannut maaotteluita sen jälkeen, kun hän lähti Yhdysvaltoihin, eikä hän ole kovin innostunut nytkään.
– En haluaisi olla koko kesää erossa vanhemmista ja perheestä, kun olen heistä erossa jo koko pelikauden. Vanhemmat eivät tuosta kuitenkaan enää nuorene.
Orekhovan isä pelasi omalla urallaan nuorten Euroopan mestaruusfinaalissa, Orekhova itse on voittanut äitinsä kanssa Itävallan mestaruuden. Tällä kaudella hän on voittanut PeKan riveissä jo Suomen cupin, mutta tavoitteissa on voittaa myös Suomen mestaruus.
– Minulla on vielä yksi henkilökohtainen toive tälle kaudelle, mutta en halua sanoa sitä ääneen, ennen kuin se toteutuu, Orekhova sanoi ja hymyili arvoituksellisesti.
Naisten koripallomestaruus on katkolla PeKalle keskiviikkoiltana. Kotkalaiset johtavat finaalisarjaa voitoin 2–1 Kouvottaria vastaan. Keskiviikon kamppailu pelataan klo 18.30 alkaen Kouvolassa.
Lue myös:
PeKa johtoon naisten Korisliigan finaaleissa – mestaruus katkolla keskiviikkona
Peli-Karhut tasoitti naisten finaalisarjan – molemmat finaalit päättyneet vierasvoittoihin