Ah, miten hienoa! Kaukalossa oli keskiviikkona kaksi joukkuetta, jotka pelasivat jääkiekkoa.
Niin ei ollut Leijonien edellisessä ottelussa, jossa USA pelleili, sikaili ja unohti pelin – sekä välillä myös vastustajan – kunnioittamisen.
Ruotsi tuli peliin Suomea vastaan niin, ettei kenellekään jäänyt epäselväksi, mistä oli kyse. Leijonat on kiusannut Tre Kronoria viime vuodet arvokisoissa tavalla, joka taatusti korpeaa. Tuorein esimerkki nähtiin Pekingin olympialaisissa.
Länsinaapurin ote oli alussa sen verran vahva, että kotiyleisö jännitti itsensä hiljaiseksi. Avausmaali meni täysin oikeaan osoitteeseen.
Toisessa erässä Suomi oli päättänyt antaa vastinetta fanien lippurahoille. Suomen puolustajien näytös oli komeaa katsottavaa. Ensin Mikko Lehtonen tasoitti. Sitten Lehtonen ja Sami Vatanen päättivät ryhtyä hyökkääjiksi. Lehtonen tarjoili täydellisen syötön maalin kulmalle nousseelle Vataselle, jolla oli helppo tehtävä viedä Suomi johtoon.
Kolmannessa erässä rakkaiden kiistakumppanien mittelöstä tuli juuri sellainen kuin odottaa sopi. Yleisö jännitti taas suut lähes supussa. Varttuneempien kannattajien mielissä saattoi kummitella joku historian kitkeristä kohtaamisista Tre Kronorin kanssa. Vaikkapa kotikisoista vuodelta 1991 tai 2003.
Ja niinhän siinä tietysti kävi, että Ruotsi nousi tasoihin.
Varsinainen peliaika päättyi lukemiin 2-2. Historia toisti itseään. Samoihin numeroihin päädyttiin Suomen ja Ruotsin välillä Tampereen MM-kisoissa myös vuonna 1965. Silloin tosin Matti ”Mölli” Keinosen taituroima tasapeli oli Leijonille sensaatiomaisen hyvä tulos.
Vuoden 2022 kisoissa hieno, tiukka, ja rehti kamppailu vedettiin lopulta vessanpöntöstä alas.
Kirjoitin vuosi sitten, kuinka irvokasta on ratkaista jääkiekon MM-kulta niin, että pelataan jatkoaikaa kolmella kolmea vastaan. Olen edelleen samaa mieltä.
Nyt tein mielipiteeseeni vielä pienen päivityksen. Vuoden takaisessa sepustuksessani pohdin, että jos tätä kaukana jääkiekon ytimestä olevaa höntsäilyä on pakko harrastaa, niin puuhastellaan sitten vaikka kisojen alkusarjassa. Ei, ei se sovi sinnekään.
Kolmella kolmea vastaan pelataan pipolätkässä, jos ei ole enempää kavereita ilmestynyt paikalle.
Suomen ja Ruotsin ottelu oli klassinen esimerkki siitä, kuinka laji muuttuu, kun kaukalosta poistetaan kaksi pelaajaa molemmilta joukkueilta. Ainoa tavoite on pysyä koko ajan kiekossa. Silloin pelivälinettä hallitseva joukkue tekee mitä tahansa, jotta ei menetä kiekkoa. Eli peruuttelee hyökkäysalueelta tarvittaessa omaan päähän. Hohhoijaa, miten kiinnostavaa.
Ja sitten vielä viiden(!) laukojan voittomaalikilpailu pelin ”kruununa”.
Mitä vikaa on tasapelissä? Vanhassa kunnon tasapelissä!
Miksi alkusarjan ottelu ei voisi MM-kisoissa päättyä tasan? En keksi yhtään syytä siihen, että pelistä pitää väkisin löytää tässä kohtaa turnausta voittaja.
Kun iltapelit kaiken lisäksi alkavat MM-kisoissa todella myöhään, ei ole kenenkään etu, että niitä tarkoituksellisesti pitkitetään.
Alkulohkoissa jatkoajasta voitaisiin luopua kokonaan. Jos ei luovuta, niin sitten jatkoaika – ja ratkaisupeleissä jatkoerä – pitää pelata viidellä viittä vastaan. Tai jos on ihan pakko karsia pelaajia, niin sitten neljällä neljää vastaan.
Palautetaan tasapelin kunnia. Ja pidetään peli jääkiekkona.
Lue myös:
Ruotsin NHL-apu ratkaisi Tampereella – Leijonien uskomaton MM-putki sai silti jatkoa