Omistautunut. Perfektionisti. Näillä sanoilla Suomen maajoukkuesuunnistajat kuvailevat uutta päävalmentaja Thierry Gueorgiouta. Urallaan muun muassa 14 MM-kultaa voittanut ranskalainen aloitti Suomen päävalmentajana lokakuun alussa 2021 ja kuherruskuukausivaihe urheilijoiden kanssa tuntuu edelleen jatkuvan. Gueorgiou saa paljon suitsutusta urheilijoilta.
Gueorgiou tunnettiin urheilijana kovasta työnteostaan ja sitoutumisestaan. Samalla linjalla hän jatkaa nyt myös päävalmentajana. Vuoden kohokohta eli MM-kisat käydään kesäkuun lopulla sprinttimatkoilla Tanskassa. Sitä silmällä pitäen urheilijoille on ollut tarjolla jo monta ulkomaan leiriä.
– Leireillä on tekemisen taso noussut. Kun päävalmentaja tekee 24 tuntia vuorokaudessa töitä, vie se urheilijatkin mukanaan. Hänelle on tärkeää, että urheilijat pystyvät tekemään kaiken mahdollisimman hyvin, kertoo sprinttileireille alkuvuodesta vahvasti osallistunut Marika Teini.
Guergiou myöntää itsekin, että ensimmäiset kahdeksan kuukautta päävalmentajan roolissa ovat olleet hyvin täysipainoisia.
– Nämä ovat olleet elämäni intensiivisimmät kahdeksan kuukautta. Haluan tehdä kaiken sataprosenttisesti. Paljon ei ole tullut nukuttua, Gueorgiou tunnustaa hymynkare huulillaan.
Gueorgiou nostanut maajoukkueleirien houkuttavuutta
Maajoukkueurheilijat ovat päässeet kevään aikanaan valmistautumaan sprinttikisoihin muun muassa Italiassa ja Tanskassa järjestetyillä leireillä. Ja kun maastomatkoilla käytävät EM-kisat syksyllä käydään suomalaisille tutussa maastotyypissä Virossa, on se mahdollistanut huipuille keskittymisen kaksiinkin arvokisoihin.
Tähän haasteeseen ovat vastanneet muiden muassa Tampereen Pyrinnön Venla Harju sekä Kalevan Rastia edustavat Teini ja Miika Kirmula. Tästä kolmikosta vuoden 2013 MM-pronssinainen Harju on ollut tutumpi näky sprinttitaistoissa. Teinin ja Kirmulan arvokisaedustuksista sprinteissä on sen sijaan ehtinyt kulua viitisen vuotta.
– Päävalmentaja antoi itse valita tämän kauden panostukset ja lupasi tukea urheilijan omaa päätöstä, Teini paljastaa.
Maailmanmestaruusmitalit ja -menestys kuitenkin kiinnostavat, joten Teini ja Kirmulakin ovat olleet tuttu näky kevään leireillä. Kirmula antaa suosiolla kiitosta päävalmentajalle oman sprinttikipinänsä löytymiseen.
– Hän on tuonut tarkkuutta pieniinkin asioihin. Italiassa keväällä sprinttileirillä tuntui, että olin suurin piirtein luovuttamassa kun mistään ei tullut mitään. Olisin varmaan itse päästänyt itseni helpommalla, jos hän (Thierry) ei olisi ollut siinä puskemassa, myöntää Kirmula.
Sittemmin Kirmula onkin ollut vähintään kolmen parhaan joukossa leiri- tai katsastuskilpailuissa. Viimeisimpänä hän voitti Jyväskylässä sprintin Suomen mestaruuden. Viime vuosien maastomatkojen kärkinimi on nyt vahvasti tyrkyllä sprintin MM-joukkueeseen.
Yksi parhaista kevätkaudella on ollut Helsingin Suunnistajien Tuomas Heikkilä. Viime vuonna Heikkilä oli Tshekin MM-sprintissä 25:s, tänä vuonna hän tuntuu ottaneen arvokkaita askelia eteenpäin.
– Viime kaudella fysiikka oli jo hyvässä kunnossa, mutta tuntuu, että tälle vuodelle suorituksenhallintaan on tullut harppauksia. Taidollinen valmistautuminen ei aiemmin vielä ollut tarpeeksi hyvällä tasolla, mutta nyt Thierryn tultua mukaan sekin on mennyt eteenpäin, Heikkilä pohdiskelee.
Gueorgioun ajatuksena onkin tehdä maajoukkueleireistä niin houkuttelevia, että ne kutsuvat kaikki mukaan.
– Filosofiana on, että leirien taso olisi erittäin korkealla ja että ne kiinnostavat urheilijoita. En pakota ketään osallistumaan niihin, mutta haluan näyttää, että niiden avulla päästään aivan korkeimmalle huipulle, Gueorgiou toteaa.
360-kamerasta suuri apu kehittymisessä
Gueorgiou tekee paljon harjoituksia, harjoituskarttoja, jopa bulletiineja jo leireille. Leirikisan jälkeen urheilijaa odottavat online-tulokset, joita hän pääsee heti valmentajien kanssa analysoimaan.
– Hän tekee viimeisen päälle kaikki leirit ja on miettinyt kaiken etukäteen urheilijan kannalta, miltä meistä tuntuu siellä, kiittelee Harju.
Gueorgiou on käyttänyt leireillä myös paljon 360-kameraa, jolla hän on juossut urheilijoiden kanssa harjoituksissa ja tallentanut suoritukset.
– Kamera ei valehtele, vaan se näyttää mikä on ollut totta. Maalilinjan ylityksen jälkeen jutteluissa saa aina vain urheilijan version suorituksesta, mikä voi lukuisista eri syistä poiketa todellisuudesta. Juostessani urheilijoiden kanssa näen livenä, miten he toimivat, Gueorgiou perustelee kameran käyttöään valmennuksen apuvälineenä.
360-kameran käyttöä voi katsoa tämän jutun pääkuvana olevalta videolta.
Sprintissä aikaerot ovat yleensä muutamia sekunteja, joten pienilläkin muutoksilla tai korjauksilla voi olla suuri merkitys maalissa.
– Jos radalla on esimerkiksi selkeämpi pätkä, kannattaa silloin keskittyä erityisen hyvin juoksutekniikkaan, jotta saa kaiken ylimääräisen ajan pois. Toinen tehokas kohde on rastityöskentely. Jos kisassa on 20 rastia ja joka rastilta saa sekunninkin pois, on se paljon, konkretisoi Teini sitä, mitä videoista voi analysoida.
Eikä Gueorgioun omistautuminen jää pelkästään suunnistusharjoitusten läpiviemiseen.
– Hän kyllä yrittää tehdä kaiken urheilijan eteen. Meillä oli yhdellä leirillä pyörät vuokrattuna, niin hän fiksasi satulankin oikealle korkeudelle urheilijalle. Minkä ehkä voisin tehdä itsekin, Teini naureskelee.
Suunnistuksen MM-kisat käydään Tanskassa kesäkuun viimeisellä viikolla. Suomen viimeisimmät sprinttimitalit ovat Vuokatin 2013 kotikisoista, kun Mårten Boström voitti kultaa ja Venla Harju (silloin nimellä Niemi) voitti pronssia.
Lue myös: