Naisia nähdään harvoin huipputason miesjoukkueiden valmennustehtävissä.
Tämän vuoksi kanadalainen jääkiekkovalmentaja Jessica Campbell, 29, on herättänyt runsaasti huomiota jääkiekon MM-kisoissa. Hän kuuluu Toni Söderholmin johtamaan Saksan maajoukkueen valmennustiimiin ja vastaa muun muassa joukkueen alivoimapelistä.
Campbell on saanut medialta osakseen myös epämiellyttävää vähättelyä, joka on liittynyt hänen sukupuoleensa ja ulkonäköönsä.
Huipputason naisvalmentajat ovat siinä määrin harvinaisia myös Suomessa, että Suomen Valmentajat ry yrittää lisätä heidän määräänsä erityisellä Valmentaa kuin nainen -hankkeella.
Tosin Naisleijonia luotsaa jääkiekkovalmentaja Saara Niemi, 36, joka nousi tänä keväänä Suomen naisten maajoukkueen päävalmentajan Juuso Toivolan tiimiin. Aitiossa Niemen vastuulla on hyökkääjien peluuttaminen, ja jäällä hän vetää osan harjoitteista.
– Lopetin reilut kymmenen vuotta sitten naisten maajoukkueessa pelaamisen, ja nyt olen ensimmäistä kertaa naisten maajoukkueessa valmentajana. Se vie aikaa, että on edellytyksiä antaa osaamistaan huippu-urheilussa, Niemi sanoo.
Niemi toimii myös Helsingin IFK:n naisjoukkueen päävalmentajana. Naisten liigaan on noussut viime vuosina myös muita naisia päävalmentajiksi, mutta miesten pääsarjatasolla heitä ei ole näkynyt.
"Kun on tietty osaaminen huipputasolla, ei ole lopulta merkitystä, onko nainen vai mies." Jääkiekkovalmentaja Saara Niemi
Niemi ei ole kohdannut epäasiallista kohtelua valmentajana, mutta naisen tie valmentajaksi on ollut kovan työn takana miesvaltaisessa lajissa, jossa kilpailu on kovaa.
Niemi näkee Campbellissä rohkaisevan esimerkin muille naisille, jotka tähtäävät valmentajina korkealle.
– Ilolla katson sitä, että Jessica on otettu mukaan miesten MM-jääkiekkoon. Myös NHL:n eri organisaatioiden puolella on nähty muutamia naisia taitovalmentajina. Kun on tietty osaaminen huipputasolla, ei ole lopulta merkitystä, onko nainen vai mies.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen eli Kihun vuonna 2020 julkaiseman valmentajakyselyn mukaan Suomessa eri urheilulajien päätoimisista valmentajista 69 prosenttia on miehiä.
– Määrällisesti miehiä on palloilulajeissa enemmän, ja ammattilaisina heidän on varmasti luonnollisempaa siirtyä valmentajapolulle, mutta pikkuhiljaa tulee enemmän naisia, jotka tähtäävät huipulle valmentajina. Tosin miesten puolella ei vielä ole hirveästi niitä mahdollisuuksia tai paikkoja naisille jaettu, Niemi sanoo.
Hänen mielestään Ruotsi on Suomea tasa-arvoisempi yhteiskunta, ja tämä vaikuttaa myös naisten asemaan urheilussa.
– Siellä naisten jääkiekko on liigaorganisaatiossa vahvasti osana miesten rinnalla. On yhteiset sosiaaliset mediat, ja naiset saavat palkkaa pelaamisesta. Ylipäätään Ruotsissa annetaan enemmän rahaa urheiluun.
Valmentaa kuin nainen -hanke kannustaa naisia huippu-urheiluun
Suomessa valmennuksen yksipuolista sukupuolirakennetta on pyritty korjaamaan vuodesta 2013 lähtien Suomen Valmentajat ry:n pyörittämällä Valmentaa kuin nainen -hankkeella, jonka kautta naiset saavat muun muassa koulutusta ja tukiverkostoja.
– Osassa yksilölajeista ja varsinkin perinteisesti miesvaltaisissa joukkuelajeissa naisvalmentajat ovat harvinaisia. Jokainen esimerkki on askel eteenpäin, että lasikattoja murtuu. Haastavinta on naisten saaminen aikuisten kilpa- ja huippu-urheilun valmennukseen, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Tuunainen.
Hankkeen piirissä ovat olleet myös palloilulajit, kuten jääkiekko. Valmentaja Niemi on kokenut verkostosta saamansa tuen tärkeäksi etenkin uransa alkuvaiheessa.
– Oli todella voimaannuttavaa päästä näkemään kokeneempia kollegoita. Heidän esimerkistään sain rohkaisua siihen, että minun kannattaa jatkaa valmentajuuden tiellä, ja se on hyvä uramahdollisuus.
Naiset vetävät usein kuntoilijoiden ja lasten ryhmiä
Valmentaa kuin nainen -hanke on herättänyt myös kamppailulajiseuroja havaitsemaan naisten mahdollisuudet valmennuksessa.
– Naisia on vain vähän päävalmentajina kilpa- ja huippu-urheilun puolella, vaikka kamppailulajeissa on paljon naisohjaajia, jotka pitävät treeni- ja kuntoiluryhmiä tai lasten ryhmiä, kertoo Suomen Muaythai-liiton puheenjohtaja Heli Salapuro.
Hänen kokemuksensa mukaan naiset eivät hakeudu yhtä rohkeasti valmennuksen ykköspaikoille kuin miehet, koska naisia ei ole totuttu näkemään näissä tehtävissä. Esimerkin puuttuessa naiset saattavat tyytyä asemaansa, eikä heille välttämättä ole myöskään tarjottu isompaa vastuuta.
– Kun hankkeen aikana keskusteltiin kamppailulajien naisten kanssa, niin monien seuroissa oli jo miespuolinen vastuuvalmentaja. Moni sanoi, ettei ole nähnyt sellaista etenemisen mahdollisuutta.
Salapuro itse toimii päävalmentajana Karkkilan Sisu Thai Boxing Clubilla sekä Hööki Combat Sports ry:ssä, joka aloittaa toimintansa Kangasalla ensi syksynä.
Kamppailulajeissa tapahtuu edistystä
Salapuro uskoo, että sukupuolirakenteissa on tapahtumassa muutosta myös muissa seuroissa.
– Naisohjaajat ja -valmentajat kouluttautuivat paljon hankkeen tiimoilta. Käynnistettiin myös mentorointikoulutuksia, joista on hyötyä sekä naisille että miehille oman valmennuspolun rakentamisessa.
Suomen Muaythai-liittoon perustettiin myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaliokunta, jollaista ei aiemmin ole ollut.
Suomen Valmentajien Sari Tuunaisen mukaan Valmentaa kuin nainen -hanke onnistui yli odotusten muissakin kamppailulajeissa. Pienet seurat ovat notkeampia tekemään muutoksia kuin isot lajiliitot esimerkiksi palloilulajeissa. Työ naisvalmennuksen eteen jatkuu seuraavaksi mailapelien parissa.
Perinteisesti miesten hallitsemissa lajeissa toimivilta naisilta vaaditaan itseluottamusta.
Valmentaja Saara Niemi ei pidä mahdottomana ajatuksena sitä, etteikö hän voisi jonain päivänä valmentaa myös Miesleijonia.
– Suomessa on paljon tarjontaa hyvistä valmentajista, mutta jos tässä ammatissa jaksaa itse kehittyä ja tulee onnistumisia, niin miksei. Tulevaisuutta ei voi tietää. Nyt olen Naisleijonissa ja mennään tästä vuosi kerrallaan.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 27.5. kello 23:een saakka.
Aiheesta lisää: