Suomessa vuonna 2012 pidettyjen jääkiekon MM-kisojen lippujen hinnat herättivät aikoinaan paljon kritiikkiä. Myös tänä keväänä MM-kisojen hintataso nousi puheenaiheeksi. Vaikka kalliissa lipuissa on varjopuolensa, niistä tienatuilla rahoilla on saatu paljon hyvää aikaan.
Tampereella ja Helsingissä pidetyt MM-kisat olivat taloudellinen menestys.
Jääkiekkoliiton puheenjohtajan Harri Nummelan mukaan tämänhetkisten tietojen mukaan Jääkiekkoliitto tekee kevään kotikisoista taloudellisesti positiivisen tuloksen. Tarkempi summa selviää vasta useamman kuukauden kuluttua.
– Uskoisin, että teemme yli viiden miljoonan euron tuloksen, Nummela arvioi.
Nummela kertoo, että tuotot investoidaan suomalaisen jääkiekon kehittämiseen.
– Voitto on sillä tavalla tärkeä asia, että tiettyjen juniorijääkiekon kehitystoimenpiteiden rahoitus on perustunut aikaisempien MM-kisojen voittovaroihin. Jos ja kun näistäkin kisoista syntyy vastaavaa positiivista tulosta, niin voimme jatkaa juniorikiekon kehitystyötä.
Kun Suomessa järjestettiin jääkiekon MM-kisat vuonna 2012, kisojen tuottoja ohjattiin taitovalmennukseen. Jääkiekkoliitto palkkasi rahoilla 26 päätoimista taitovalmentajaa.
– Olemme jo kohta kymmenen vuoden ajan kohdistaneet taitovalmennusta pelaajapolun alkupäähän, 9–11-vuotiaisiin. Siis jääkiekon perustaitojen luistelun ja mailankäsittelyn opettamista. Nyt Tampereella näimme junioripelaajien kasvatustyömme tuloksia, Nummela sanoo.
Vastuullisuus edellä
Jääkiekkovalmentaja Antti Pennanen puolestaan arvioi, että vuonna 2013 tehtyjen taitovalmentajarekrytointien vaikutukset tulevat näkymään konkreettisemmin vasta lähitulevaisuudessa. Taitovalmentajien palkkaaminen kohdistuu vuonna 2003 ja sen jälkeen syntyneisiin pelaajaikäluokkiin.
Pennasen mukaan nykyisessä kultajoukkueessa on pelaajia, joissa näkyvät liiton aiemmat toimenpiteet.
– Aiemmin palkattiin päätoimisia maajoukkuevalmentajia 16- ja 20-vuotiaiden ikävaiheisiin. Se on varmasti yksi asia, mihin Jääkiekkoliitto on ohjannut rahaa. Maajoukkuevalmentajien päätoiminen palkkaaminen on varmasti auttanut.
– Tietenkin isoin vahvuutemme on yhteistyö. Seuroissa tehdään erinomaista työtä ja maajoukkuevalmentajat tukevat seuroja.
Jääkiekko on muun muassa monien varusteiden takia todella kallis urheilulaji. Pennanen toivoo, että tämänvuotisten MM-kisojen tuotot siirrettäisiin ainakin lapsuus- ja nuorusvaiheeseen.
– Siirtäisin niitä lapsuus- ja nuorusvaiheeseen. Lähtisin taistelemaan lajin kalleutta vastaan ja ettei jääkiekosta tulisi imagollisesti vääränlainen laji. Tekisin töitä sen eteen, että vastuullisuus alkaisi näkyä lapsuus- ja nuoruusvaiheessa vahvemmin.
Pelitavalliset seikat menestyksen taustalla
Miesten jääkiekkomaajoukkueelle sunnuntain maailmanmestaruus oli jo kolmas turnausvoitto neljästä viime arvoturnauksesta. Vielä joitakin vuosia sitten Leijonien arvokisafinaalit päättyivät usein katkeriin tappioihin.
Viime vuosina Leijonien otteisiin on tullut voittamisen kulttuuria. Joukkue nousee tappioasemasta voittoon, kuten 2022 MM-turnauksessa Slovakiaa, Yhdysvaltoja ja Kanadaa vastaan.
Suomalaisen jääkiekon tämän hetken eturivin valmentajiin kuuluva Antti Pennanen listaa menestyksen syiksi muun muassa pelitavalliset seikat. Maajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen on toiminut nykyisessä pestissään syksystä 2018 alkaen.
Jalonen oli Leijonien päävalmentajana myös vuosina 2008–2013. Keväällä 2011 hän saavutti ensimmäisen maailmanmestaruutensa.
Yksi Jalosen pelillisistä linjoista on ollut muun muassa neljän puolustajaparin peluutus.
– Voittaminen ja menestyminen ovat tuoneet heille tietenkin itseluottamusta. Voittamiseen liittyvät pelitavalliset tavat on hakattu kiveen niin vahvasti Jukan tämän viimeisimmän projektin aikana, Pennanen sanoo.
– Niissä ei ole tapahtunut hirveästi muutoksia. Tavat ovat sellaisia asioita, joihin Suomen maajoukkue voi nojautua tiukoilla hetkillä. Kun näitä tehdään, menestymme ennemmin tai myöhemmin, Pennanen näkee.
Kokenut valmennustiimi
Pennanen oli mukana Leijonien valmennusryhmässä keväällä 2019, kun Suomi oli saavuttamassa historian kolmatta maailmanmestaruuttaan. Hän tuntee nykyisen kultamaajoukkueen valmennuksesta erittäin hyvin ainakin Jalosen, apuvalmentaja Mikko Mannerin ja maalivahtivalmentaja Kari Lehtosen.
– Koko valmennustiimi on kokenut. Siellä on erittäin kokeneita ihmisiä Jukan ympärillä. Jukka puolestaan on kiistatta maailman paras maajoukkuevalmentaja. Hänellä on pitkä kokemus siitä, mitä maajoukkuevalmentaminen on.
Harri Nummela toteaa, että menestys on pitkäjänteisen työn tulosta.
– Tähän työhön on osallistunut suuri joukko suomalaisia kiekkoihmisiä. Näkisin, että Suomen menestys ei perustunut milloinkaan siihen, että meillä olisi eniten pelaajia tai siihen, että taloudelliset resurssimme olisivat vahvimmat.
– Mutta meillä on maailman parasta jääkiekko-osaamista. Siltä pohjalta on hyvä rakentaa.
Lue myös: