Eräänä joulukuisena aamuna Petra Ollin puhelin pirisi. Langan päässä oli Suomen Painiliiton puheenjohtaja Tuomo Karila. Kansainvälinen painiliitto on valinnut Ollin vuoden naispainijaksi, Karilalla oli kertoa.
– Sanoin, että mitä sinä oikein puhut, että oletko nyt ihan tosissasi vai onko tämä joku vuoden viimeinen vitsi, Olli muisteli puhelua.
Olli ei osaa vielä käsittää, kuinka suuri asia palkinto on, mutta uskoo sen joku päivä vielä ymmärtävänsä. Ollin mukaan tunnustus lämmittää erityisesti, kun vuosien kova työ yhdessä valmentaja Ahto Raskan kanssa huomioidaan.
– Kyllähän tällainen kunnianosoitus pistää hiljaiseksi. Kiitollinen olen. Tämä on meidän tiimille iso asia, Olli toteaa.
Juuri valmentajansa Raskan sekä perheensä ja ystäviensä tuen Olli toteaa olleen elintärkeää menestyksen kannalta. Alku loppujen lopuksi kultaiselle vuodelle 2018 ei ollut ruusuinen. Vuoden ensimmäiset kisat Krasnojarskissa menivät surkeasti ja ennen Riikassa käytyjä EM-kisoja Ollia vaivasi kyynärpäävamma.
Silti vuosi toi Ollille sekä Euroopan että maailmanmestaruuden.
– Totta kai miettii niitä mestaruuksia, mutta kyllä muistelee usein niitä vaikeita hetkiä, kun perhe, ystävät ja valmentajat ovat olleet tukena ja jaksaneet tsempata koko ajan, vaikka paini ei aina ole maistunutkaan.
Vastoinkäymisistä huolimatta Olli on uskonut ja luottanut aina parempaan. Silti Olli kuitenkin myöntää, ettei hän ihan näin hurjaan menestykseen olisi viime vuodenvaihteessa uskonut.
Tammikuussa Ollilla on suunnitelmissa leiri Venäjällä ja seuraavat kisat ovat helmikuun puolessa välissä Ruotsissa Klippanilla. Hallitsevan Euroopan ja maailmanmestarin tavoitteet ensi kaudelle ovat luonnollisesti korkealla.
– Ei sieltä mitään pistesijoja lähdetä hakemaan, Olli toteaa.
Ollin vuosi vaihtuu läheisten ihmisten seurassa, missä muuallakaan kuin rakkaalla kotipaikkakunnalla Lappajärvellä.
Lue myös:
Petra Ollille kansainvälistä tunnustusta – valittiin vuoden historiantekijäksi