Kypsä. Jos Florida Panthersissa menneenä yönä NHL-debyyttinsä tehneen Anton Lundellin ensimmäistä peliä tarunhohtoisessa pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi kypsä. Nuori helsinkiläishyökkääjä osoitti heti kättelyssä vahvuutensa sekä ennen muuta älykkyytensä pelaajana eikä se jäänyt valmennusjohdoltakaan huomaamatta.
Kaiken kokenut ja kolmesti Stanley Cupia Chicagossa nostellut päävalmentaja Joel Quenneville luotti Lundelliin poikkeuksellisella tavalla peluuttamalla tätä esimerkiksi alivoimalla peräti viisi minuuttia. Toki jääkiekkomaailman parhaiden puolustavien hyökkääjien joukkoon kuuluvan Aleksander Barkovin vierellä Lundellin oli turvallista pelata.
Todella harva pelaaja pelaa uransa ensimmäisessä NHL-ottelussa viisi minuuttia alivoimalla. Esimerkiksi NHL:n parhaaksi puolustavaksi hyökkääjäksi menneellä kaudella valittu, tunnollisuudestaan aina tunnettu Barkov ei pelannut ensimmäisessä NHL-ottelussaan sekuntiakaan alivoimaa.
Lundell pelasi ottelussa lopulta yli 15 minuuttia, kuudenneksi eniten kaikista Panthers-hyökkääjistä. Ja syystä.
Lundellin valmiuksia pelata maailman kovimmassa kiekkoliigassa on vaikea olla ihailematta. Vaikka HIFK-kasvatilla on ikää vasta 20 ja monta kuntosalitreeniä edessään, tämä pystyi jo nyt kamppailemaan uskottavasti. Silti tämän suurin vahvuus liittyy pelin ymmärtämiseen. Lundellilla on erinomainen pelikäsitys ja ymmärrys kokonaisvaltaisen pelin merkityksestä.
Nämä ovat juuri ne syyt, miksi valmennusjohto luottaa lahjakkaaseen suomalaisnuorukaiseen jo nyt. Lundell sijoittuu lähes poikkeuksetta oikein ja pelaa peliä ennen muuta oman pään kautta, mikä näkyy erinomaisena puolustusvalmiutena. Lundell ei varasta hyökkäykseen, vaan pelaa viisikkopeliä kuin kokeneempikin veteraani.
Tällainen ei todellakaan ole itsestäänselvyys parikymppisten nälkäisten pelaajien tapauksissa.
Vakituinen pelipaikka realismia
Vahvasti jo harjoituskaudella esiintynyt Anton Lundell näytti ensimmäisessä virallisessa NHL-pelissään olevan täysin valmis ottamaan vakituisen pelipaikan Floridan kovasta joukkueesta jo tällä kaudella. Toki 82 ottelun rypistys on nuorelle pelaajalle armoton mankeli, mutta Floridalla on niin paljon syvyyttä pelaajistossaan, ettei Lundellin tarvitse edes pelata kaikkia otteluita.
Valmiudet siihen ovat kuitenkin olemassa.
Etenkin, kun Floridan valmennusjohdolla näyttäisi olevan erinomainen käsitys siitä, miten nuori pelaaja kannattaa sisään ajaa. Viidellä viittä vastaan Lundellin vieressä operoi kaksi erinomaisen työteliästä ja luotettavaa kokenutta pelaajaa, Patrick Hörnqvist sekä Frank Vatrano. Juuri tällä tavalla nuoria pelaajia täytyy suojella.
Pelaajiston syvyyden kautta Lundell välttää kaukalossa myös ne kaikkein kovimmat peluutukset, ne ovat Panthersissa Barkovin sekä Sam Bennettin ketjun heiniä. Pittsburgh pelasi keskiviikkona ilman Sidney Crosbya ja Jevgeni Malkinia, mutta ei Lundellin kolmosketjun sentterinä olisi heitä vastaan juuri tarvinnut pelatakaan.
Alivoimalla valmennusjohto laittoi Lundellin vierelle Barkovin. Tilanne on oppimisprosessin kannalta paras mahdollinen. Lundell toisaalta opettelee vielä, mutta samaan aikaan pystyy jo selviytymään hyvin itsekin. Yhtä kaikki Lundell pääsee näkemään läheltä alivoimalla, miten yksi lajin parhaista operoi.
Lopputulema ei voi olla kuin hyvä, kun huomioon otetaan Lundellin kyky ja halu ymmärtää peliä ja nöyryys oppimista kohtaan.
Onkin mielenkiintoista nähdä, miten Florida kokoonpanonsa jatkossa rakentaa, jos Lundell jatkaa nähdyllä tasolla. Loukkaantuneena oleva keskushyökkääjä Noel Acciari voisi pelata kolmosketjun sijaan nelosessa ja nelosen keskellä nyt nähty Joe Thornton siirtyä laitaan. Pohjaketjujen keskushyökkääjäksi olisi tarjolla myös Eetu Luostarinen.
Kilpailu on kovaa, mutta Lundell on harjoituskauden sekä keskiviikon Pittsburgh-kamppailun perusteella raivaamassa itselleen tilaa vakuuttavalla tavalla.
Maltti on valttia
Paljon on myös spekuloitu sillä, mitä Florida tekee yhdeksän ottelun jälkeen, sillä kymmenes ottelu polttaa Lundellin kolmevuotisesta tulokassopimuksesta ensimmäisen vuoden. Paluu alemmalle tasolle yhdeksän ottelun jälkeen, siirtäisi sopimuksen alkamista vuodella.
Avausottelun perusteella tämän murehtiminen tuntuu turhalta. Kun suomalaisnuorukaisiakin on joskus lähetetty yhdeksän ottelun jälkeen takaisin Suomeen, AHL:ään tai junioreihin, se on usein tehty hyvästä syystä. Lundellin tapauksessa on vaikea nähdä, miten esimerkiksi paluu SM-liigaan veisi häntä enää eteenpäin.
Lundellin debyytti oli oiva osoitus myös siitä, miten nuoren lahjakkuuden uraa voi ja kannattaa rakentaa rauhassa. Siinä, missä vaikka Lundellia vuotta vanhempi Jesperi Kotkaniemi pakotettiin kolme vuotta sitten 18-vuotiaana täysin raakileena väkisin Montrealissa NHL-rosteriin, Stadin kundi veti ajokortti-iässä vielä HIFK:n A-junioreita ja SM-liigaa vuorotellen.
Maltti on todellakin ollut Lundellin tapauksessa valttia.
NHL-varauksen jälkeen Suomessa vietettyä kansainvälisen läpimurronkin sisällän pitänyttä vuotta voidaan nyt pitää pelaajan henkilökohtaisen kehityskaaren näkökulmasta erinomaisena ratkaisuna. Kun nuori pelaaja on valmis NHL:ään, touhu näyttää juuri siltä, miltä se Anton Lundellilla aikaisin keskiviikkoaamuna Suomen aikaa näytti: todella kypsältä.
Lue myös: