Suomen Seppo Hovinen oli heittänyt kesällä 1976 silloin käytössä oleella keihäsmallilla kuusi kertaa yli 90 metriä. Hän oli suuri suosikki, mutta shown varastikin avauskierroksella unkarilainen Miklos Nemeth.
- Nemethin ensimmäisen kierroksen maailmanennätysheitto oli shokki muille heittäjähirmuille, muistelee Juha Laitinen.
Laitinen oli tuolloin 15-vuotias radion kuuntelija.
- Heitto oli myös selostajille suorastaan shokki. Taustalta kuuluu voimasanoja, kirjoittaa Laitinen toivettaan esittäessään.
Rippileirille salakuljetettiin korvanappiradiot
Marko Asellin olympiahopea eri käänteineen on jäänyt usean penkkiurheilijan mieleen.
- Rippileirikesänä useampi poika oli salakuljettanut leirille korvanappiradiot, joiden kautta seurattiin olympialaisia, muistelee Janne Romppainen kesää 1996
Nuoret ehtivät jo nuolaista iltahartauden jälkeen, kun ennen Asellin finaalia radiosta kiiri Suomeen voitokas Asellin otteluselostus Pertti Tapolalta.
- Ilo huoneessa oli ylimmillään, kun Asell vei vastustajaansa kolme kertaa käsivarresta ja riepotteli ylivoimaisen pistevoiton, joka sai Tapolankin liki kyyneliin.
- Riemu vaihtui uudeksi odotukseksi, kun selvisi, että ensin olikin soitettu uusintana välieräkamppailu edelliseltä päivältä, taustoittaa Romppainen.
Oikean loppuottelun jälkeen rippikoululaiset olivat varmoja siitä, että Marko Asellin kohtalo ei ollut oikeudenmukainen, kun hän jäi hopealle.
- Niin elävästi onnistui Tapola kuvaamaan Asellin väännön Kuuban Ascuyta vastaan, että yön tullen ja vielä aamullakin olimme varmoja siitä, että suomalainen oli kärsinyt vääryyttä.
- Olimmehan lähes nähneet itse sen laajakaarisen heiton, josta hyvitettiin vain yhdellä pisteellä, muistelee Janne Romppainen Pertti Tapolan loihtimia näkymiä nuorten poikien verkkokalvoille.
Suomalaisten olympiakesän pelastanut nyrkkeilijä Mira Potkonen pelasti myös Tammer-turnauksessa. Yleisöä kertyi paikalle aiempia syksyjä enemmän, moni suuntasi Pyynikille nimenomaan Potkosen otteluiden perässä. Potkonen voitti kaikki ottelunsa tuomariäänin 3-0. Sunnuntainen kamppailu englantilaista Shanice Jamesia vastaan sai suomalaiselta jo laatuääniäkin.
- Tänään oli jo vähän parempaa nyrkkeilyä. Pari ekaa päivää ei ollut niin kaunista, Potkonen kertoi.
- Oli hyvä päästä aloittamaan Rion jälkeen, päästä kehään ja saada tuntuma täällä kotona. Aika lailla samalla mentiin kuin ennenkin, toki vastustajat olivat tuntemattomampia, siinä mielessä oli vähän erilainen, Potkonen kuvasi turnausta.
Kovat tavoitteet EM-kisoihin
Potkonen otteli Tammer-turnauksessa ensimmäisen kerran Rion jälkeen. Koko vuosi on ollut rankka rupeama ja rankkana jatkuu syksykin. Nokialainen lentää tiistaina turnaukseen Saksassa, marraskuun puolivälissä otellaan kovin tavoittein EM-kesässä Bulgarian Sofiassa.
- Toivottavasti hän saa muutaman ottelun Saksassa. Sitten kotio ja hiotaan Miraa vielä huippukuntoon ennen EM-kisoihin lähtöä. Sen jälkeen sitten levätään, valmentaja Maarit Teuronen huokaisee.
- Pronssi alkaa kuulostaa tosi tylsältä jo sananakin, Potkonen virnistää kaksikon asettamille EM-tavoitteille.
Teurosen loukkaantuminen vaikuttaa EM-suunnitelmiin
Teuronen teloi nilkkansa harjoitusleiriä vetäessään, Pyynikillä valmentaja konkkasi keppien kanssa kehän reunalle suojattinsa tueksi. Valmentajan nilkkavamma vaikuttaa myös EM-kisasuunnitelmiin, Potkonen matkustaa paitsi Saksaan myös todennäköisesti EM-kisoihinkin ilman valmentajaansa.
- Pystyn istumaan kehän reunalla jalka yläasennossa mutta pistareita en esimerkiksi pysty pitämään ennen otteluita mutta Mira on niin rutinoitunut, että ei se vaikuta ottelun kulkuun.
- Niin kauan ennen kuin kone lähtee Hesasta, meillä on vielä toivoa mutta aika hankalalta tilanne näyttää tällä hetkellä, Teuronen kertoi EM-kisoihin mukaan pääsemisestään.
Rion tuliaisina uusia ystäviä
Potkosen olympiapronssista on puhuttu paljon, valmentaja Teurosen päättäväisyydellä pronssin tuoma julkisuus ja ynnä muut kyselyt on pidetty aisoissa, jotta nyrkkeily pysyy edelleen pääosassa.
Rion olympialaiset toivat Potkoselle kannustajia yli lajirajojen. Olympiakokemus oli yhteinen kokemus, ja muistojen innoittamana myös painija Petra Ollin viikonloppusuunnitelmiin tuli mätkettä. Olli bongasi Tammer-turnauksen Tampereen reissullaan ja kun Potkonen laittoi viestiä omasta otteluajastaan, tottahan kehän äärelle oli päästävä.
- Oli mahtavaa, noin metri kehän laidasta, siitä nähdä kun liha lätisee. Tuon naisen aggressiivisuus ja taistelutahto, kyllä hän Suomelle vielä monia tunteikkaita hetkiä tuo kun vaan jaksaa painaa töitä, Olli kehui Potkosen viikonloppua.
- Kotona harrastetaan pikkuveljien kanssa hyvin vapaata nyrkkeilyä, mutta ensimmäisen kerran näin nyrkkeilyä livenä, Olli kertoi.
Paitsi urheilijat myös valmentajien porukka on pitänyt olympialaisten jälkeen yhtä.
- Sain Riosta muutamia valmentajakavereita, joiden kanssa ollaan viestitelty, ollaan vaihdettu kuulumisia. Se on antoisaa, yli lajirajojen pystyy kommunikoimaan ja saamaan tukea, Teuronen kiitteli.
Kansainvälinen olympiakomitea KOK tiedotti torstaina, että kymmenen Pekingin olympialaisten mitalistia on jäänyt uusintatesteissä kiinni kiellettyjen aineiden käytöstä. Yhteensä uusia dopingkäryjä julkistettiin 16.
Kärynneiden joukossa on kolme hopeamitalistia ja seitsemän pronssimitalistia. Heistä viisi on painonnostajia ja kolme painijoita. Lisäksi kiinni jäivät miesten seiväshypyn pronssimitalisti Ukrainan Denys Yurchenko ja naisten kolmiloikan pronssimitalisti Kreikan Chrysopigi Devezi.
Muista kärynneistä neljä on Venäjältä, viisi Kazakstanista, kaksi Azerbaidzanista ja yksi Valko-Venäjältä. Ukrainalaisia on Yurchenkon lisäksi kaksi.
Kärynneet jäivät KOK:n mukaan kiinni erilaisten steroidien käytöstä.
KOK:n tekemissä Pekingin olympialaisten uusintatesteissä on jäänyt kiinni yli 70 urheilijaa.
Torstaina julkistetut Pekingin olympialaisten dopingkäryt: Khadzhimurat Akkaev, Venäjä, painonnoston pronssia 94 kilon sarjassa Khasan Baroev, Venäjä, kreikkalais-roomalaisen painin hopeaa 96-120 kg Natalya Davydova, Ukraina, painonnoston pronssia 69kg Mariya Grabovetskaya, Kazakstan, painonnoston pronssia 75kg Dmitry Lapikov, Venäjä, painonnoston pronssia 105kg Asset Mambetov, Kazakstan, kreikkalais-roomalaisen painin pronssia 84-96 kg Irina Nekrassova, Kazakstan, painonnosto hopeaa, 63kg Vitaliy Rahimov, Azerbaidzan, kreikkalais-roomalaisen painin hopeaa 55-60 kg Chrysopigi Devetzi, Kreikka, kolmiloikan pronssia Denys Yurchenko, Ukraina, seiväshyppy, pronssia Elena Slesarenko, Venäjä, korkeushyppy Vladimir Sedov, Kazakstan, painonnosto Nizami Pashayev, Azerbaidzan, painonnosto Vita Palamar, Ukraina, korkeushyppy Maya Maneza, Kazakstan, paini Iryna Kulesha, Valko-Venäjä, painonnosto
Antti Uotilan kokema tunnemyrsky nostaa Matti Heikkisen hiihtämän MM-kullan hänen listallaan 2000-luvun sykähdyttävimmäksi. Uotila rankkaa Norjassa hiihdetyn 15 kilometrin kisan jopa ohi Sotshissa saavutetun parisprintin olympiakullan.
- Voitto tuli matkoista klassisimmalla eli perinteisen väliaikalähdössä. Se tuli hiihdon Wembleyllä, Madison Square Gardenilla ja Alpe d´Huezillä eli Holmenkollenilla.
- Ennen kaikkea voiton yllättävyys teki siitä niin upean, kertoo Uotila selostustoivekonsertin perusteluissaan.
Hän on kuullut maaliintulon aiemminkin, mutta tahtoisi nyt vielä muutakin.
- Haluaisin kuulla etenkin katkelmia matkan varrelta väliaikapisteiltä. Heikkisen ja Eldar Rönningin sekuntikamppailu olisi hienoa elää uudelleen.
Uotila ajoi autoa ja kuunteli kisaa radiosta.
- Heikkisen kurvatessa viimeiselle 5 kilometrin lenkille piti auto ajaa tien laitaan, sillä liikenneturvallisuuden kannalta olisi ollut riski ajaa urheilun jännityksen aiheuttamien tunteiden vallassa.
- Ilo, pelko, toivo ja hämmennys kulkivat läpi kehon kisan aikana, kun Matti nousi mukaan mitalitaistoon.
- Pessimistinä en uskonut voittoon edes siinä vaiheessa, kun Heikkinen laski Grattishaugenilta stadionille ja Jarmo Lehtinen huusi muistaakseni, että varma voitto on tulossa. Näin tuolta huudetaan tms., kertaa Uotila muistikuviaan.
Hannu Lahtisen MM-kulta on selostushelmi
Kiovan MM-painit toivat Suomelle 1983 kaksi MM-kultaa. Suuri yleisö muistaa Tapio Sipilän, painin ystävät taasen myös Hannu Lahtisen kuuman finaalin.
- Edesmennyt selostaja Antero Viherkenttä oli meille paini-ihmisille ehdoton ykkönen, painottaa Vieskan Voiman junioripainijan isä.
- Yksi selostushelmistä on Lahtisen 62 kilon sarjan finaali, jossa Viherkenttä uhkasi mennä selittämään tuomareille oikean pistetilanteen.
Junioripainijan isä jakaa kiitosta myös kultamitalistille.
- Kunnia kuuluu vaatimattomalle ja unohdetulle mestaripainija Hannu Lahtiselle, joka mahdollisti tämän urheilun tähtihetken.
Samaa finaalia ovat toivoneet kuultavakseen myös Mika Rinta-Keturi, Jarmo Luuri ja Teemu Majasaari.
- Jäänyt unholaan moinen maailmanmestaruus, harmittelee Majasaari.
Sen selostuksen haluaisin kuulla -toivekonsertti Yle Puheessa huomenna suorana klo 10.03-13.00 ja uusintana klo 18.05-21.00.
ILMAJOKI. Joukkueen keskeinen kehitysalue on asennekasvatus. Kauden fysiikkatreenit oli siis oltava kovia sekä äärimmilleen vieviä kokemuksia. Joten päätettiin suunnata Ilmajoelle, missä leirivastuun ottivat painin Euroopan mestari Jarkko Ala-Huikku sekä hänen puolisonsa Kati Kiuru.
- Päätettiin muuttaa meidän harjoituskulttuuria ja haettiin kovuutta harjoitteluun, jonka odotetaan luonnollisesti näkyvän myös meidän kesä- peleissä, koska pelissä luovuttaminen ei ole vaihtoehto. Joukkue myös itse päätti, ettei aloituskokoonpanoon ole asiaa ellei 20 leukaa onnistu. Myös Cooper testissä 3000m pitää rikkoutua, kommentoi Tahkon fysiikkavalmentaja Petteri Rauhala.
Harjoitusleiri Ilmajoella
Joukkue ei etukäteen tiennyt muuta kuin sen, että harjoitusleiri toteutetaan Ilmajoella. Kaikki siitä eteenpäin tuli joukkueelle yllätyksenä.
Kun pelaajat pääsivät paikalle autoillaan, alkoi tahti muuttua. Harjoituksessa tarvittavat kahvakuulat haettiin juosten vajaan kilometrin päästä Jarkon ja Katin kodilta, sitten juostiin takaisin routaiselle hiekkakentälle, missä alkoi tapahtua – 10 asteen pakkasessa ja viimassa.
18 miestä meni kahvakuulien kera melkoisella vauhdilla väliin ojien yli hyppien, väliin kaveria ”reppuselässä” kantaen ja tietenkin kahvakuulat käsissä. Käytettiin lähes kaikkia etenemismuotoja kahvakuulien kera, unohtamatta etupunnerruksia. Palautus meni kevyesti hölkäten hiekkakentän ympäri – ja taas mentiin, näin kului aamutreeneissä kaksi ja puoli tuntia.
- Ei tällaisiin treeneihin kyllä yksin omissa oloissa pystyisi. Jäisi kyllä väliin. Alussa tuntui kipeältä mutta kun pääsi tiettyyn flow- tilaan, niin sitten alkoi sujua. Aina kun kuului Katin ääni, niin tiesi, että taas mennään, kommentoi hikisenä aamutreenin jälkeen joukkueen kapteeni, jokeri Ville Kero.
- Kyllä näiltä kavereilta ei ainakaan asennetta puutu. Sitkeitä jätkiä, joista vielä kuullaan, totesi kahvakuulatreenin vetäjänä toiminut Kati Kiuru.
Majoitustilat entisessä putkassa
Myös majoitustilat vastasivat askeettista viikonloppuleirin teemaa, sillä majoitustiloiksi kelpuutettiin joukkueelle Ilmajoen poliisilaitoksen entiset putkatilat.
- No onhan täällä lokoisat oltavat ja jutut luistaa, onhan nämä olosuhteet kuin juniorivuosina, niin kuin ”koulumajoitus” patjat lattialla ja kaikki. Kyllä tällaisen päivän jälkeen kun kahdesti vedetään noin kahden ja puolen tunnin kovat fysiikkatreenit – ei unta tarvitse kauaa odotella, totesi aamutreenin rasituksiaan palautteleva Erik Lahti muhkean patjansa päältä.
Iltapäivällä oltiin Jarkko Ala- Huikun ”työmaalla” - painimolskilla. Tahkon pelaajat tulivat paikalle, ilmeet todella kysyvän näköisenä – että no mitä nyt? Sillä samaan aikaan väänsivät myös Ilmajoen Kisailijoiden painijoita, Suomen edustustrikoot päällä.
Alkuosa treenistä meni painimolskilla pääosin painijoiden monipuolista jumppaa toteutellen, pääasiassa pareittain. Kovaa ja hikistä hommaa, missä haettiin taas äärirajoja – ja löytyihän niitä.
- Kovaa ja monipuolista hommaa, minulle kyllä vähän tuttua ”Kossun” ajoilta. Tämä kyllä avaa kroppaa hyvin, kertoili Tahkon lukkari Juha Puhtimäki.
Lopuksi vielä painittiin
Treenin loppuun järjesti ”Jakke” yllätyksen, sillä jokainen Tahkon pelaaja sai kokea myös aidon painimatsin tuntua kovanluokan painijoiden kanssa, kun paikalla olivat miesten suomen mestari Vili Ropponen ja junioreissa mainetta niittänyt Miika Lähdesmäki, jotka opastivat Tahkon joukkueelle hivenen painiasentoa ja käsivarsiheittoa
Aluksi tuli tuntumaa millaista on olla ”kyydissä” laajakaarisen heiton aikana. Kokemus oli pelaajille päästä myös ”pölläyttämään” tekijämiehiä käsivarresta mattoon. Ja sujuihan se.
Ihan lopuksi saatiin aito tuntuma oikeasta matsista. Kuinka pitkään pystyi sinnittelemään ennen kuin ”kyyti lähtee”.
Näin Santtu Patova, pilke silmäkulmassa kokemuksen jälkeen.
- Yllättävä helppoa loppujen lopuksi! Kyllähän tuossa tietenkin ammattimies oli vastassa ja osasi meikäläisen kanssa painia. Mutta kovaa hommaa ja hieno kokemus, totesi Tahkon nuorimies, joka jo viimekaudella sai tuntumaan miesten superpesiksessä.
Treenien vetäjällä Jarkko Ala-Huikulla oli selkeä näkemys mihin suuntaa kokonaisvaltaisessa harjoittelussa ollaan menossa, lajiin katsomatta.
- Kyllä fysiikan arvostus kasvaa ja sen merkitys erityisesti. Sellainen tuntuma on että paljon pesiksessä satsaisin enemmän räjähtävyyteen, niihin kun konstit ovat olemassa.
Mikko Hekkala koki unohtumattoman vuorokauden, kun täpinää riitti omasta takaa perheessä ja sen ulkopuolella Tero Pitkämäen ansiosta. Hekkala haluaa kuulla Pitkämäen MM-kultaan Osakassa 2.9.2007 johtaneen selostuksen uudelleen.
- Konsta-pojalle merkityksellinen tapahtuma!
Keskiviikon Selostustoivekonsertissa esillä on useita mäki -loppuisia urheilupersoonia, myös Tero Pitkämäki.
- Muutamaa tuntia ennen pojan syntymää voitto ratkesi ja isi kovasti jännitti kumpaakin, taustoittaa Mikko Hekkala toivettaan.
Myös Jaakko Pentti tahtoo palata samaan riemukkaaseen kilpailuun.
- Tero Pitkämäen maailmanmestaruus Mertarannan selostamana, tiivistää Pentti mietteensä Sen selostuksen haluaisin kuulla -toivekonserttiin.
Jokaisessa RUK-tuvassa napsahti radio auki
Yksi toivotuimmista selostuksista vie kuuntelijat kesään 1984. Jouko Salomäki paini kullasta Los Angelesin olympialaisissa.
- Kuulimme sen RUK:n aamutoimien yhteydessä ja kaikki jäivät selostuksen ajaksi paikoilleen silkan jännityksen vallassa. Vastaavaa herätystä ei sen jälkeen ole kokenut, muistelee Petteri Paasilinna.
- Aamutoimet jäivät vaiheeseen, kukin seisoi siinä, missä radioista sattui sen kuulemaan. Joka tuvassa radio napsahti päälle. Tavallisesti käytävillä ei aamulla aikailtu.
- Siitä saatiin hyvää virtaa siihen päivään. Olisiko silloin ollut taas yksi maastoharjoitus ja kantamukset eivät tuolloin painaneet kuten muina päivinä, iloitsee Paasilinna vieläkin.
Jouko Salomäen 74-kiloisten kultamitalipainia ovat toivoneet myös Jarkko Kärki, Kari Rintamäki ja Jukka Riikonen.
- Antero Viherkentän maaginen innostus pitää kuulijan mukanaan ilman nykyselostajien huutoa ja ylilyöntejä, korostaa Riikonen.
"Seurasin seivästä korva kiinni radiossa, etteivät muut heräisi"
Leena Kolho-Venäläinen seurasi Montrealin seiväskilpailua puolittain salaa.
- Olin 13 -vuotias ja seurasin seiväskilpailua yksin kesämökillä muun perheen nukkuessa. Kuuntelin lähetystä korva kiinni radiossa, etteivät muut heräisi.
- Muistan vieläkin miten jännittävä kisan loppu oli Antti Kalliomäen, Tadeusz Zlusarskin ja David Robertsin välillä.
- Ja kuinka hyvin pystyin kuvittelemaan, miltä hypyt näyttivät, koska selostus oli niin hieno.
Asia muistui mieleen uudelleen taannoin arjessa kesken työpäivän.
- Antti Kalliomäki vieraili opetusministerinä koulussa, jossa olen töissä. Silloinkin mieleeni tuli se, miten hienoa oli seurata jännittävää seiväskisaa kesällä 1976, kertaa Kolho-Venäläinen.
"Kurva ja suora, uskomatonta, voiko tuo olla totta"
Aki Rantalehto nostaa yleisurheiluselostajista parhaaksi Mauri Myllymäen.
- Nandi-heimon miehet ja muut hehkutukset!
- Erityisesti tulee mieleen Johnsonin hurja ME 1996 olympiakisoista. Myllymäkeä parhaimmillaan: "19.32 kurva ja suora, uskomatonta, voiko tuo olla totta..."
Sama kisa on mielessään lähestyvät selostustoivekonserttia myös Jukka Leinonen, nimimerkit osmoosio, eerosamuel ja jeikei sekä Mikko Luopio.
- Intuitiivisena toiveena selostukissa Atlanta-96, 200 metriä, Michael Johnson ja Mauri Myllymäki. Muistelen tunnelman olleen huima, luettelee Luopio.
Neljäs Sen selostuksen haluaisin kuulla -toivekonsertti lähetetään suorana Yle Puheen Urheiluillassa keskiviikkona 21.12. klo 18.03-20.00.
Rion jälkeen ainoastaan kerran kilpaillut Petra Olli painii uransa seitsemännestä arvokisakullasta Unkarissa alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa.
Olympialaisten jälkeen kilpailutaukoa pitänyt Petra Olli hioo kynsiään kohden aikuisten toukokuun EM- ja elokuun MM-kisoja.
- U23-kisat Szombathelyssä tarjoaa hyvää harjoitusta, mutta päätahtäin on keväällä Novi Sadissa ja alkusyksystä Pariisissa, kertoo Unkarin matkalleen valmistautuva Petria Olli.
Suomen kirkkain painitähti nappasi tämän ikäluokan EM-kultaa jo kaksi vuotta sitten. Olli muistuttaa, että kyseessä eivät ole enää juniorikisat.
- Kyllä alle 23-vuotiaat ovat jo aikuisia!
Lappajärveläinen ehti viime vuonna voittaa jo aikuistenkin Euroopan mestaruuden ja puolitoista vuotta sitten hän nappasi MM-hopeaa.
- Pari vuotta sitten irtosi näistä kisoista kultaa, eikä vähempää lähdetä hakemaan, Olli painottaa vaikka hänen suurin tähtäimensä tänä vuonna on vasta aikuisten kisoissa.
Ollilla on arvokisamitaleja aikuisista kolme (yksi kulta), yksi kultainen alle 23-vuotiaista, seitsemän alle 20-vuotiaista (neljä kultaa), kolme 17-vuotiaista sekä pronssia nuorten olympialaisista 2010.
Vain yksi kisa toistaiseksi Rion jälkeen
Petra Ollin oli tarkoitus kilpailla jo tammikussa Ranskassa, mutta ensimmäinen tosikoitos Rion jälkeen toteutui vasta helmikuussa Ruotsissa.
Perinteinen Klippan Lady Open toi neljän vuoden voittoputken perään toisen sijan, mutta ensimmäistä kertaa 63-kiloisissa.
Harjoittelu on jo pyörinyt pitkään kahden treenin päivävauhdilla Kuortaneella sekä leireillä Ranskassa, Ruotsissa ja Venäjällä.
Silti Rioa edeltävään aikaan verrattuna tahti ei ole ihan yhtä raju.
- Vielä ei ole vedetty äärimmilleen. Kyllä tässä kropasssa on vielä paljon tahtia kiristettävänä, Olli toteaa ja katselee pitkää projektia kohden seuraavia olympialaisia.
- Tähtäin on Tokiossa ja kuitenkin monta arvokisaa painitaan ennen sitä, ynnää suomalaispainija tulevaa ohjelmaansa.
Perjantai on Petran päivä
Alle 23-vuotiaiden EM-kisoihin osallistuu tällä viikolla seitsemän suomalaista. Petra Olli painii 63-kiloisissa ja hänen painipäivänsä on perjantai.
- Luottavaisin mielin lähetään, pitäisi olla homma paketissa. Tiukoile varmasti joutuu. Itsestä riippuu kuinka tiukille itsensä päästää.
Koko sarja painitaan nykysysteemin mukaisesti alusta loppuun yhdessä päivässä.
- Pakko kovaa vääntää, jos meinaa illan finaaleissa painia, muistuttaa Olli ennen Unkarin matkaa.
Painin tilanne siirryttäessä Riosta kohti Tokiota päivitetään tiistaina kahden tunnin radiolähetyksessä.
Menestystä haetaan jo tällä viikolla, kun alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa Unkarissa painii seitsemän suomalaista Petra Ollin johdolla. Rion pettymyksen jälkeen Olli on jo kääntänyt katseensa seuraaviin olympialaisiin valmentajansa Ahto Raskan johdolla.
- Ahto haluaa valmentaa minua niin kauan kuin painin, meillä on keskenämme sellainen lifetime -yhteistyö, kuvailee lappajärveläinen painin keulakuva.
Viralliset yhteistyösopimukset Petra Olli jättää muiden huoleksi.
- En tiedä, millaisia sopimuksia Ahto on virallisesti paperille laittanut, tuumailee kaksi vuotta sitten alle 23-vuotiaiden kultaa saavuttanut Olli.
Treenit ovat pyörineet läpi talven kahden harjoituksen taktiikalla ja valmennustiimiin on liittynyt myös venäläinen Maksim Molonov.
- Juteltiin pitkään Ahton kanssa, haluaako hän ja haluanko minä. Yhteispäätöksellä tuumattiin, että jotain uudistusta on tultava. Maksim on ollut erittäin hyvänä apuna, kuvailee Olli tuoretta vahvistusta tiimissään.
Paini-illassa kovat studiovieraat
Paini on tuottanut Suomelle kesäolympiakisoista tähän mennessä 83 mitalia. Vuoden 2016 aikana Petra Olli paini Suomelle aikuisten Euroopan mestaruuden. Kovista odotuksista huolimatta kukaan suomalainen ei saavuttanut mitalia Rion olympiakisoista.
Tokioon Suomi tähtää uuden päävalmentajan Marko Yli-Hannukselan johdolla. Hän on toiminut edelliset vuoden päävalmentajana työskennelleen Juha Lappalaisen aisaparina. Yli-Hannuksela on seitsenkertainen arvokisamitalisti aktiiviuraltaan.
Tiistain suorana radioitavassa paini-illassa Yle Puheessa Yli-Hannuksela keskustelee menneistä ja tulevista seuranaan maajoukkueen 98-kiloisten edustuspainija Elias Kuosmanen sekä ex-päävalmentaja Pasi Sarkkinen.
Sarkkisen tehtävänä tätä nykyä olympiakomiteassa on toimia kamppailulajien lajiryhmävastaavana. Kuosmasen saavutusten listalta löytyy jo myös 17-vuotiaiden MM- ja EM-kullat sekä ikäluokan MM-pronssi. Myös Kuosmanen on nimetty alkaneen viikon alle 23-vuotiaiden EM-kisojen Suomen joukkueeseen.
Lähetyksessä pääsevät ääneen puhelimitse myös Petra Olli sekä Tampereella elokuun alussa pidettäviin alle 20-vuotiaiden MM-kisoihin valmistautuva Toni Metsomäki.
Painivuodessa kaksi kohokohtaa
Kuluvan vuoden aikuisten EM-kisat painitaan toukokuun alussa Serbiassa, Novi Sadissa ja MM-kisat elokuussa Pariisissa.
Paini-illan aikana puhutaan arvokisanäkymien lisäksi muistakin ajankohtaisista lajiin liittyvistä asioista. Iltaa väritetään muutamilla arkistoselostuspätkillä.
Kuuntelijat voivat osallistua keskusteluun Yle Puheen lähetysikkunassa yle.fi/ puhe tai lähettää viestin twitteriin #urheiluilta tai #ylepuhe
Paini-illan Yle Puheessa ti 28.3. klo 18.03-20.00 toimittavat Mikko Hannula ja Jussi Putkonen.
Järvenpään Voimailijoita edustava Henri Selenius on voittanut EM-pronssia kukistamalla 74-kiloisten pronssiottelussa Bulgarian Engin Ismailin Unkarin Smombathelyssä.
Lopputulos oli 3-3, mutta voitto suomalaiselle, koska hän teki viimeisenä kahden pisteen arvoisen suorituksen.
Ensimmäisessä ottelussaan Selenius hävisi finaaliin yltäneelle Georgian Avtandil Kentchadzelle 7-13, mutta pääsi keräilyihin ja selätti siellä Turkin Nuri Temurin.
Petra Olli paini alle 23-vuotiaiden EM-kultaa Szombathelyssa Unkarissa. Olli voitti 63 kilon sarjan finaalissa Tshekin Adela Hanzlickovan vakuuttavasti pistein 10-3.
Matkallaan finaallin Olli voitti selvin numeroin Bulgarian Yuliana Yanevan, Azerbaidzhanin Elmira Gambarovan ja Venäjän Maria Kuznetsovan.
Ollille EM-kulta oli jo uran seitsemäs. Hänellä on yksi aikuisten, kaksi 23-vuotiaiden ja neljä juniorien EM-kultaa.
100 VUODEN URHEILU-UUTISET. Vuonna 2014 Vantaalla järjestetyissä painin EM-kisoissa 19-vuotias Petra Olli voitti vapaapainin alle 58-kiloisten sarjassa pronssia. Hän päihitti Saksan Luisa Niemeschin luvuin 5–2. Hän voitti turnauksessa myös hallinneen maailmanmestari Marianna Sastinin.
– Tätä on haettu. Nyt pääsee ottamaan mitaleja aikuistenkin tasolla. Toivottavasti mitalille tulee jatkoa. Olen tyytyväinen tähän, Olli kuvaili tunnelmiaan.
Mitalille tuli jatkoa, kun vuonna 2015 hän voitti MM-hopeaa ja vuonna 2016 EM-kultaa.
Juttu kuuluu Yle Urheilun ja Urheilumuseon sarjaan, jossa käydään läpi itsenäisen Suomen urheilu-uutisia.
Nurmon Jymyn 34-vuotias rakennusmies Rami Hietaniemi näytti Lapuan SM-paineissa, että vanhassa vara parempi. Hietaniemi otti heittämällä 98-kiloisten kultaa kreikkalais-roomalaisessa painimuodossa.
Hietaniemi kukisti finaalissa Lahden Ahkeran vasta 18-vuotiaan Arvi Savolaisen. Muutkin nuorukaiset olisivat halunneet vanhan jäärän päänahan.
- Kyllä minä huomasin sen jo aamusta asti, että nuoret leijonat lähtevät innokkaasti metsästämään. Mutta liika innokkuus ja kokemattomuus tuottavat helposti virheitä.
- Muutama nuori leijona pääsi tällaisen vanhan antiloopin takajalkaan kiinni, mutta sehän ei vielä riitä. Antilooppi pitää myös kyetä kellistämään, eikä siihen tänäänkään kukaan pystynyt, Hietaniemi jutteli median kyselytuokiossa.
Hietaniemi nousi "krekon" SM-kultakorokkeelle jo 11. kerran. Kauden päätavoitteekseen hän on asettanut elokuun lopun MM-kisat Pariisissa.
- Ranskassa aion olla mukana 85-kiloisissa tai 98-kiloisissa. Mistä sitä vielä tietää, jaksaako sitä vetää painot alas. Voimaa minulla on nyt ihan hyvin, taitoakin jo, mutta onnistunut paini huipulla on tuhansien asioiden summa, EM-hopeaa ja MM-pronssia pitkällä urallaan paininut Hietaniemi totesi.
Hietaniemen vammaluettelo on pitkä kuin kirahvin kaula.
- Nytkin sattui tosi pahasti, kun kaveri (Savolainen) väänsi ilkeästi kyynärpäästä. Mutta kipua enemmän minä ajattelin voittoa, ja sehän tuli, Hietaniemi kertoi selvitettyään kaikkiaan viisi ottelua voitokkaasti.
Mähönen kasvoi mieheksi
Monien mestaruuden uusijoiden ohella kisoissa ilahdutti ensi kertaa kreikkalais-roomalaisen SM-kultaa paininut Lapin Veikkojen 22-vuotias Lauri Mähönen, joka 59-kiloisten loppuottelussa päihitti Ilmajoen Juuso Latvalan.
- Kai minä nyt sitten olen jo mies, Mähönen pähkäili kulta kaulassaan.
Ilmajoen Kisailijat oli jälleen kerran SM-painien paras painiseura. Ilmajoelle matkasi kuusi SM-mitalia, joista kolme oli kultaa.
Suomi lähettää yhdeksän urheilijan joukkueen toukokuussa Serbiassa järjestettäviin painin EM-kisoihin. Suomen joukkueen kirkkain tähti on Petra Olli, joka puolustaa Euroopan mestaruuttaan viime vuoden Latvian kisoista.
Petra Olli, Elias Kuosmanen ja Henri Selenius painivat mitaleille aikaisemmin keväällä alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa. Olli, Kuosmanen ja Selenius ovat Suomen joukkueessa myös Serbian EM-kisoissa.
Suomalaismieliä kirveltävät tappiot nousevat esiin kuudennesssa "Sen selostuksen haluaisin kuulla -lähetyksessä" pitkäperjantaina.
Mäkihypyssä Saksa nappasi Suomelta olympiavoiton vuosituhannen alussa 0,1 pisteen erolla.
Antti Vuollo haluaa palata kärsimystoivekonsertissa 15 vuoden takaisiin hetkiin.
- Pitkänperjantain lähetykseen toivoisin koostetta Salt Lake Cityn joukkuemäen kilpailusta, Vuollo kirjoittaa.
- Eipä tämän niukempaa tappiota voi mäkihypyssä olla, hän päivittelee.
Täpärän häviön dramaattisuutta Vuollon mielestä lisää se, että tulkinnan varaa jäi yhdestä suomalaissuorituksesta.
- Siinä jokainen jo huokaisi helpotuksesta kun Matti Hautamäki kaatui hyppynsä juuri kaatumisviivan jälkeen.
- Vaan vähensiköhän joku tuomareista kuitenkin tyylistä sen puoli pistettä, sillä horjahtaminenhan alkoi jo vähän ennen kaatumisviivaa, ylivieskalainen spekuloi vuosia myöhemminkin.
"Olin ihan lammas"
Teemu Aittamaa muistelee Pekingin olympiakisojen painin ainoan suomalaiskilpailijan Jarkko Ala-Huikun tuskaa hävityn ja viimeiseksi jääneen aloitusmatsin jälkeen.
Aittamaa haluaa kuulla Ala-Huikun haastattelun ottelun jälkeen.
- "Olin ihan lammas" muistelee Teemu silloisen kevään Euroopan mestarin todenneen tappionsa perään.
Muita syyttelemätön Jarkko on jäänyt Aittamaan mieleen.
- Kun suomalainen mies antaa kaikkensa ja itkee pettymystään, kuulija ei voi välttyä kylmiltä väreiltä ja liikutuksen kyyneliltä, Teemu Aittamaa perustelee toivettaan.
"Tätä selostusta tuli itkettyä 8-vuotiaana"
Pitkäperjantain selostustoivekonsertissa lukuisat radion kuuntelijat haluavat muistella myös jääkiekon kitkeriä hetkiä.
Nimimerkki HJ nostaa esiin MM-lätkän kotikisojen 2003 puolivälierän.
- Pettysten toivekonsertissa pitää tottakai kuuulla Suomi-Ruotsi -selostus, jossa 5-1 johtoasema vaihtuu kirpaisevaan 5-6 tappioon, HJ ehdottaa.
- Tätä selostusta tuli itkettyä paljon 8-vuotiaana, hän jatkaa.
Myös Herra EeKoo muistelee samaa.
- Jotenkin en haluais kuulla kuuluisaa 5-1 johdon vaihtumista 5-6 tappioksi.
Anttekin miettii lähetysikkunassa taannoista ottelua ja vastaa kaverilleen.
- Ei EeKoo tuommosta oo tapahtunukkaan!
Kuudes Sen selostuksen haluaisin kuulla -toivekonsertti pureutuu urheilun nurjaan puoleen pitkäperjantaina
Suomen ykköspainija Petra Olli joutuu jättämään ensi viikolla järjestettävät EM-kilpailut väliin. Hallitseva Euroopan mestari Olli kärsii polvivammasta.
Olli loukkasi polvensa torstaina 20. huhtikuuta Kuortaneen Urheiluopistolla pidetyllä kansainvälisellä leirillä. Tutkimusten jälkeen urheilija, lääkärit ja valmentaja Ahto Raska tekivät yhdessä päätöksen EM-kisojen väliin jättämisestä.
- Painin harjoitusottelua, vastustaja tuli jalkoihin ja polvessa napsahti. Todettiin, että ulkosivusiteessä on paha repeämä, Olli kommentoi Yle Urheilun haastattelussa.
- Vuosi on treenattu hyvin ja käyty kisoissa. Kun oikeastaan viimeisessä treenimatsissa käy tällainen, niin kyllä se harmittaa. Nyt olisi ollut hyvät mahdollisuudet arvokisoissa, pettynyt Olli sanoi.
Ollin vuoden päätähtäin ovat elokuun lopulla Pariisissa järjestettävät MM-kilpailut. Osallistuminen niihinkin voi olla vaakalaudalla.
- Useampaa Suomen huippulääkäriä on konsultoitu. Sanoivat, että EM-kisat saan suoraan unohtaa. Pariisin osalta ei ole vielä päätetty mitään, Olli totesi.
- Erittäin harmittava takaisku, koska Petra olisi varmasti jälleen taistellut mestaruudesta. Tässä vaiheessa on kuitenkin järkevintä ottaa varman päälle, ettei riskeerata myös elokuun MM-kisoja, totesi valmentaja Raska.
Painin EM-kisat nähdään 2.-7. toukokuuta Ylen kanavilla.
Marko Yli-Hannuksela on valmentajana yhtä vaativa kuin omalla urallaan seitsemän arvokisamitalin painijana. Kreikkalais-roomalaisen painin vastuuvalmentaja korostaa valmennuksessaan asennetta.
- Armoa ei kerjätä, ja pisteet otetaan päättäväisyydellä, Yli-Hannuksela sanoo.
Yli-Hannukselan käsissä on Suomen painin tulevaisuus. Tämän viikon lopulla hän luotsaa poikkeuksellisen nuoren joukkueen aikuisten EM-kisoihin Serbiaan. Kreikkalais-roomalaisen painimuodon painijoita on EM-listalla vain neljä, mutta jokainen heistä on osoittanut juniorien ja nuorten kisoissa Yli-Hannukselan peräänkuuluttamaa asennetta.
- Otetaanpa EM-joukkueesta esiin vaikkapa kolmen vuoden takainen juniorien maailmanmestari Matias Lipasti. Hän on hävinnyt tänä vuonna vain yhden ottelun. Lipasti painii aina viimeiseen sekuntiin saakka, Yli-Hannuksela kuvaa.
Sarjaan alle 98 kiloa Serbiaan on lähdössä Elias Kuosmanen, joka ei valmentajan mukaan pelkää ketään eikä mitään.
- Hän on hyvä pystypainija ja käy heti mieheen kiinni. Hiljattain Kuosmanen otti 23-vuotiaiden EM-hopeaa ja taisteli jokaikisessä matsissa, Yli-Hannuksela kertaa.
Myös Tero Halmesmäki (75 kg) ja Tuomas Lahti (130 kg) ovat asenteeltaan Yli-Hannukselan mieleen. He painivat täysillä ja tosissaan kisoissa ja leireillä.
Leirit ovat kunnon rakentamisessa ja kehittymisessä ensiarvoisia.
- Olemme kevään aikana käyneet kansainvälisillä painileireillä Tanskassa, Unkarissa ja Liettuassa. Toistuvat leirit ja useat leirimatsit selvittävät painijoista paljon, Yli-Hannuksela toteaa.
Yli-Hannuksela on toiminut kreikkalais-roomalaisen painimuodon vastuuvalmentajana tammikuusta saakka. Aiemmin hän oli kakkosvalmentaja ja nuorten valmentaja.
- Vastuu toi mukanaan sen, että suunnittelen yksin harjoitusten sisällön ja vastaan siitä. Raportoin leireistä ja kisoista Painiliiton eri instansseille ja Olympiakomitean lajiryhmävastaavalle Pasi Sarkkiselle.
Suomen paini nosteessa
Suomen paini näyttää olevan nosteessa, vaikka ykköstähti Petra Olli ei pääsekään EM-molskille polvivamman takia. Olli voitti aiemmin keväällä jo alle 23-vuotiaiden EM-kultaa, ja Suomen junioripainijat ovat pitkin kevättä hakeneet ykköstiloja eri puolilta Eurooppaa.
Myös Novi Sadin EM-kisat tiistaina avaava miesten vapaapaini on heräämässä ruususen unesta. EM-joukkueeseen kelpuutettiin neljä miesvapaapainijaa, eli suomalaispainijoita on nyt vapaassa yhtä paljon kuin kreikkalais-roomalaisessa. Sellaista tilannetta ei ole ollut aikoihin, sillä vapaapainin taitajia on tavannut olla 2000-luvun arvokisoissa vain näytiksi.
EM-painit painitaan Serbiassa 2.-7. toukokuuta. Kilpailuja voi seurata Yle Areenassa ja TV2:ssa. Ensimmäinen lähetys alkaa tiistaina Yle Areenassa kello 19.55 ja TV2:ssa kello 20.30
Petra Ollin piti puolustaa tänään Euroopan mestaruuttaan Serbiassa, mutta päivä valkenikin Helsingissä sairaalavuoteella. Uran ensimmäinen operaatio on takana ja oikea polvi tulee toivon mukaan entistä vahvemmaksi.
Olli loukkasi polvensa puolitoista viikkoa sitten Kuortaneen Urheiluopistolla pidetyllä kansainväliseää leirillä. Vajaa viikko sitten Olli taustajoukkoineen päätti jättää EM-kisat väliin.
- Se oli todella paha isku ja iso päätös. Oli kyllä tuskainen viime viikko, Ollin valmentaja Ahto Raska kertasi Yle Urheilulle.
Kaksikko käänsi kaikki kivet, että Olli voisi osallistua EM-kisoihin Novi Sadissa.
- Näytimme kuvat monelle lääkärille ja Petra kävi heidän luonaan testaamassa polveaan. He ovat huippukirurgeja Suomessa ja lopputulos oli se, että jos halutaan ehjä polvi tulevaisuudessa, tämä päätös oli tehtävä. Luotimme enemmän lääkärin lausuntoon kuin omiin tuntemuksiin, Raska sanoi.
Mikäli Ollin kuntoutus etenee vauhdilla, painija saatetaan nähdä elokuussa Pariisin MM-kisoissa.
- Emme ajattele tällä hetkellä MM-kisoja, vaan toivomme, että kuntoutus menee hyvin. Etenemme viikon kerrallaan. Varmaan siinä kuntoutuksen puolivälissä, suunnilleen kesäkuun puolivälissä, tiedämme missä mennään, Raska totesi.
Petra Olli lähetti terveiset suomalaispainijoille Novi Sadiin.
Suomen Matias Lipasti ei kykene ottelemaan Serbian Novi Sadissa jatkuvissa EM-paineissa. Ilmajoen Kisailijoita edustavan Lipastin oli tarkoitus kilpailla kreikkalais-roomalaisen painittavan 71 kilon sarjassa sunnuntaina.
Lipasti on loukannut selkäänsä niin, että hän toipuu painikuntoon arviolta kuudessa viikossa.
Lipastin kuluvan kauden päätavoite on alle 20-vuotiaiden MM-kisat. Ne järjestetään Tampereella elokuun alussa.
Perjantaina suomalaisten vapaapainijoiden saalis Novi Sadissa oli yksi voitto. Jere Heino kukisti 125-kiloisten karsintakierroksella Valko-Venäjän Vadzim Shvedaun 5-0, mutta hänen kisansa päättyivät neljännesvälierissä tappioon Slovakian Soslan Gagloeville.
Myös Jere Kunnas 70-kiloisissa tipahti jatkosta neljännesvälierissä.
Erik Bernhard Haaman kaipaa tunnelmia reilun 18 vuoden takaa Suzukan radalta.
- Formulalegenda, Suomen Mika Häkkinen maailmanmestariksi vuonna 1998, esittää Erik toiveensa.
Ylen radioväki oli tuolloin siirtynyt seuraamaan ratkaisua Häkkisen ensimmäisen sponsorin liiketiloihin Vantaalle ja tunnelma oli korkealla.
- Formula oli pienenä minun lempiurheiluohjelmani, jota seurasin. Siihen aikaan oli Mika Häkkinen ennen Kimi Räikköstä. Kimi Räikkönenkin oli myös lempiseurattavani, mutta tämä Mika Häkkinen oli vaan julkisuudessa paljon puhutumpi aihe aikoinaan, Erik taustoittaa.
Kinnusen haastattelu Tommilta hukassa
Jo seitsemän vuotta ennen Häkkisen formulakultaa Suomi sai niin ikään Japanista iloisia keihäsuutisia. Kimmo Kinnunen ja Seppo Räty heittivät kaksoisvoiton Tokion MM-kisoissa.
- Kimmo Kinnusen voittohaastattelu, 1991 Tokio, esittää Tommi Hakonen ajatuksensa iltapäivän lähetykseen.
Tompalle kelpaisi myös Kinnusen kiitospuhe hetkeltä, jolloin keihäsmestari valittiin vuoden urheilijaksi.
- MM-kisan jälkeistä haastattelua ei ole saatavilla mistään, palaa Hakonen ykköstoiveeseensa.
Painikimaraakin tarjolla
Paini on ollut merkittävä voima suomalaisessa urheilussa läpi vuosikymmenten. Paini on ollut myös yksi kulmakivistä kuudessa ensimmäisessä selostustoivekonsertissa.
Tänään kolmituntiseen mahtuu myös painitoiveiden kimara, jossa esillä ovat napakasti Tapio Sipilä, Harri Koskela, Mikael Lindgren, Marko Asell ja Juha Ahokas.
- Juha Ahokkaan Aleksander Karelinista Barcelonassa nappaama piste olisi kiva kuulla juhannuksen selostustoivekonsertissa, ehdottaa Harri Piironen.
Seitsemäs Sen selostuksen haluaisin kuulla -toivekonsertti Yle Puheessa to 22.6. klo 15.05-18 ja uusinta pe 23.6.2017 klo 18-21.
- Voi kun en heräisi enää huomenna. En jaksa enää aikaisin aamuyöllä lähteä lenkille.
Näin ajatteli vastikään ripille päässyt Saga Yli-Hannuksela loppukesästä 2015. Nuori urheilijanalku ei enää jaksanut. Hän halusi vain kuolla.
Saga ja hänen perheensä haluavat kertoa muutaman vuoden takaisesta tilanteesta Yle Urheilulle, koska toivovat tarinan auttavan Sagan kohtalotovereita.
Pari viikkoa synkkien ajatusten jälkeen Saga makaa Seinäjoen keskussairaalassa tiputuksessa. Sairaalan henkilökunta tarkkailee 15-vuotiasta syömishäiriöpotilasta kellon ympäri. Saga ei pysty kävelemään edes vessaan pyörtymättä. Ravintoa laitetaan väkisin nenämahaletkun kautta, koska psykoosissa oleva Saga ei yksinkertaisesti suostu syömään.
- Puristin letkun päätä kaikin voimin sykkyrässä sängylläni. Syömishäiriö oli päättänyt, ettei se tätä taistelua hevillä luovuta. Sydän veteli ihan viimeisiään ja oli sanomassa itseään irti tästä helvetistä lopullisesti.
Heräsin rippileirillä miltei joka aamu ennen seitsemää. Juoksin 13 kilometrin lenkin, tein lihaskuntoa ennen kuin piti kiiruhtaa suihkuun ja aamupalalle. Saga Yli-Hannuksela.
Urheilussa puhutaan niin sanotusta naisurheilijan kolmiosta. Urheilijalla on suhteellinen energianpuute, joka vaikuttaa kuukautisiin, luustoon ja aineenvaihduntaan. Myös miehet voivat kärsiä suhteellisesta energianpuutteesta, mutta ilmiö on yleisempi naisilla. Naisurheilijan kolmio voi johtaa vakaviin syömishäiriöihin asti, mutta jo lievemmät vaiheet voivat olla urheilu-uran kannalta tuhoisia.
Ratkaisu kuulostaa yksinkertaiselta: syö ja lepää riittävästi, treenaa kovaa mutta järkevästi. Monessa suomalaisessa perheessä yhtälö on silti kaikkea muuta kuin helppo. Vanhempien, valmentajien ja nuorten urheilijoiden on syytä puhua enemmän, jotta kohtalokkaat asenteet ja harhaluulot eivät enää veisi nuorten urheilijatyttöjen elämää sivuraiteille.
”Sinun pitää laihduttaa”
Antti Haanpää / Yle
Saga Yli-Hannuksela tulee urheilullisesta perheestä. Hänen isänsä Marko on painin maailmanmestari ja olympiahopeamitalisti, painimaajoukkueen nykyinen päävalmentaja. Äiti Gita on aktiivinen liikkuja. Veljistä yksi on lupaava jääkiekkoilija, toinen painija.
Vuonna 2000 syntynyt Saga aloitti urheilu-uransa voimistelussa jo 4-vuotiaana. Keväällä 2015 hän voitti akrobatiavoimistelussa parien SM-kultaa ja hänet valittiin parinsa kanssa lajinsa vuoden parhaiksi. Nykyään hän pyrkii huipulle painissa.
Murrosiän alkaessa Saga oli epävarma itsestään, koska hän oli mielestään isompi kuin kaverinsa. Juuri ennen kuudennen luokan alkua syömishäiriö sai alkukipinänsä voimisteluleirillä. Valmentaja pyysi Sagan harjoituksissa keskelle mattoa. Hän sanoi kaikkien kuullen, että Saga on lihava ja että hänen tulisi laihduttaa.
- Nielin itkuni ja kuuntelin loppuun. Treenien välisellä tauolla menin vessaan ja purskahdin itkuun.
Sanat saivat Sagan säännöstelemään ruokavaliotaan ja lisäämään juoksulenkkien määrää. Energian tarve kasvoi, mutta määrä väheni. Saga ei syytä valmentajaa mistään, mutta muutamasta väärässä paikassa sanotusta sanasta alkoi vuosia kestävä kierre.
Kun samaan aikaan on ulkonäköpaineita sekä toitotetaan terveellisen ruokavalion ja runsaan harjoittelun tärkeydestä, on tunnollinen ja päämäärätietoinen tyttö menossa äkkiä väärään suuntaan Nuori naisurheilija
Sagan tarina on ääriesimerkki, mutta vastaavia tapauksia riittää. Suomalaisen kestävyysurheilun huippulupaus muistelee oman ongelmakierteensä alkua, mutta haluaa pysyä nimettömänä.
- Paino putosi vauhdilla ja olin ennätyskunnossa. Kuulin myös kommentteja, että alan näyttää urheilijalta. Nämä tekijät vahvistivat käsitystäni, että laihtuminen olisi jotenkin hyvä asia, kansainvälisestikin menestynyt urheilija sanoo.
Ennätystehtailun sijaan paino putosikin rajusti ja kuukautiset loppuivat. Kroppa ei kestänyt energiavajetta, mikä johti sairasteluun ja vammoihin. Vastaavia tapauksia on paljon.
Erikoislääkäri huolissaan jo pitkään
Antti Haanpää / Yle
Naisurheilijan kolmio ei ole uusi oireyhtymä. Ongelma on yleinen etenkin kestävyys-, painoluokka- ja estetiikkalajeissa. Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Arja Uusitalo muistaa vastaavia tapauksia jo omalta juoksu-uraltaan 1980-luvulta.
- Silloin ajateltiin vielä, että on normaalia, ettei kuukautisia tule. Ettei voi olla huippu-urheilija, jos ei ole posket lommollaan ja on kuukautiset, Uusitalo kertoo.
Varhaisimmillaan hän on tavannut ensimmäisiä viitteitä oireyhtymästä jo kymmenvuotiailla. Keho menee energiavajeen takia säästötilaan, ja yksi säästökohteista ovat kuukautiset. Kuukautisten viivästyminen puolestaan hidastaa luuston kehittymistä, mikä taas altistaa urheilijan rasiturmurtumille.
Jos ongelmat jatkuvat pitkään, niiden korjaaminen voi viedä vuosia aikaa.
- Suurin syy urheilijan menestymättömyyteen ovat päivät poissa treenistä ja urheilusta, Uusitalo muistuttaa.
Saga Yli-Hannuksela yritti tulla toimeen pienellä energiamäärällä pitkään. Valmentajaisä huomasi kuitenkin vähenevät voimat eikä päästänyt tytärtään enää painisalille. Voimistelu kuitenkin jatkui ja treenikertoja tuli koko ajan enemmän. Saga heräsi salaa aamuyöllä lenkille, jottei perhe saisi tietää. Koulussa hän saattoi välitunnilla käydä tekemässä lihaskuntoharjoituksia vessassa, joskus jopa kesken tunnin.
- Yleensä nämä ongelmat tulevat hyvin motivoituneille ja tunnollisille henkilöille. Pitää suorittaa omat tehtävänsä viimeisen päälle eikä mistään voi antaa periksi. Palautumisaikaa ei jää ollenkaan, ja saatetaan pihistää jopa yöunista, Uusitalo selvittää.
Muissa maissa osataan paremmin
Suo, kuokka ja Jussi. Luterilainen työmoraali. Naisurheilijan kompastuskivissä on kaikuja suomalaisesta yhteiskunnasta laajemminkin. Aina pitää tehdä kaikki mahdollisimman hyvin ja vielä vähän päälle.
- Heräsin rippileirillä miltei joka aamu ennen seitsemää. Juoksin 13 kilometrin lenkin, tein lihaskuntoa ennen kuin piti kiiruhtaa suihkuun ja aamupalalle. Eihän se haitannut, kun vatsalihaksia, kyykkyhyppyjä ja punnerruksia pystyi jatkamaan suihkussakin, Saga kertoo.
Kilpakävelijä Taika Nummi kertoi vastaavanlaisista tottumuksistaan Helsingin Sanomille. Lepo oli hänelle ajanhukkaa, kuten se on monelle muullekin suomalaisurheilijalle. Jotkut kokeneemmatkin urheilijat pitävät jopa saavutuksena, jos lepopäiviä on kauden aikana tai sen jälkeen mahdollisimman vähän.
- Usein ongelmien takana ei ole harjoittelun määrä, vaan se, kuinka paljon palautellaan. Unohdetaan helposti syödä ja nukkua. Niista saa aina sanoa urheilijoille, erikoislääkäri Uusitalo sanoo.
Meillä on mennyt hukkaan paljon urheilijoita, joiden kehitys on pysähtynyt loukkaantumis- tai ylirasituskierteen tai ravinto-ongelmien takia. SUL:n kävelyvalmentaja Jani Lehtinen
Monet muut maat ovat Uusitalon mukaan tutkitusti edellä Suomea näiden ongelmien hoitamisessa. Tilanteen myöntää myös Suomen Urheiluliiton kävelyvalmentaja Jani Lehtinen, joka järjesti yleisurheilun kestävyyslajien nuorille naisille vastikään luennon aiheesta.
- Paljon on tekemistä vielä, mutta tämä on yksi sellainen asia, jossa pystymme paljon kuromaan kilpailuetua kiinni, kun nyt olemme jäljessä, Lehtinen sanoo.
Tukiverkosto lähelle urheilijaa
Antti Haanpää / Yle
Nuori naisurheilija saattaa ajautua ongelmakierteeseen Saga Yli-Hannukselankin kohtaamien vanhakantaisten asenteiden takia, mutta usein vaikeuksiin voivat johtaa myös tietämättömyys ja harhaluulot. Murrosiässä keho muuttuu, eikä se tapahdu kaikkien kavereiden kanssa samassa tahdissa, joten epävarmuutta riittää.
Lahjakas suomalainen kestävyysurheilija tunnistaa paineet sekä urheilun että ympäröivän yhteiskunnan suunnalta.
- Kun kroppaan alkaa luonnollisen kehityksen myötä kertyä rasvaa, näkyy tämä helposti myös suorituskyvyn laskuna. Ja kun samaan aikaan on ulkonäköpaineita sekä toitotetaan terveellisen ruokavalion ja runsaan harjoittelun tärkeydestä, on tunnollinen ja päämäärätietoinen tyttö menossa äkkiä väärään suuntaan, nuori urheilijanainen kertoo.
Urheilijalle tarvitaan ympärille tukiverkosto, joka pystyy auttamaan häntä erilaisissa asioissa mahdollisimman nopeasti. Lääkärin, fysioterapeutin, ravitsemusasiantuntijan ja urheilupsykologin pitäisi olla lähellä urheilijaa valmentajan ja läheisten lisäksi.
- Nuorempana olin terveyskeskuslääkäreiden varassa. Ongelmaa kokonaisuudessaan ja urheilijan erityistarpeita ei ehkä tuolloin täysin ymmärretty, enkä itse tosiaankaan tiedostanut, kuinka vakavia ja kauaskantoisia puolivahingossa syntyneen tilan seuraukset voisivat olla. Kun mitään akuuttia ongelmaa ei vaikuttanut olevan, asian annettiin vain olla, menestynyt kestävyysurheilija muistelee.
Saga Yli-Hannuksela vuonna 2015.Saga Yli-Hannukselan blogi
Ongelman ratkaisussa pitäisi pyrkiä ennaltaehkäisyyn, koska vaikeudet alkavat yleensä jo hyvin nuorena.
- Mitä aiemmin asioista saadaan kiinni, sen helpommin ne ovat korjattavissa. Olen varma, että meillä on mennyt hukkaan paljon urheilijoita, joiden kehitys on pysähtynyt loukkaantumis- tai ylirasituskierteen tai ravinto-ongelmien takia, kävelyvalmentaja Lehtinen sanoo.
Parantumisessa voi mennä kuitenkin vuosia. Saga Yli-Hannukselan ongelmat alkoivat 12-vuotiaana. Pahimmillaan hänen sydämensä oli pettää. Hän selvisi elossa, mutta taistelee yhä. Hän haluaa herätellä esimerkillään muita.
- Haluan, että vastaavassa tilanteessa olevat tajuaisivat, että heillä saattaa olla ongelma ruuan tai liikunnan suhteen. Ettei se menisi pakkomielteiseksi, vaan että sitä tekisi rakkaudesta lajiin. Eikä ruoka ja liikunta hallitsisi elämää.
Vain terveenä voi kehittyä
Saga Yli-Hannuksela kesällä 2017.Antti Haanpää / Yle
Naisurheilijan hyvinvoinnin turvaaminen ja lopulta myös menestyksen mahdollistaminen lähtee yksinkertaisesta oivalluksesta. Terveys on kaiken perusta.
- Vasta myöhemmän ongelmakierteen alettua olen saanut urheilulääkärin ja ravitsemusasiantuntijan apua ja todella ymmärtänyt, että pitkällä tähtäimellä vain terve nainen voi harrastaa kilpaurheilua ja kehittyä siinä, sanoo kokemuksistaan nimettömänä puhuva kestävyysurheilija.
Ferrarikin tarvitsee polttoainetta
Avaimet kehon hyvinvointiin eivät onneksi ole rakettitiedettä. Ravitsemusterapeutti Petteri Lindbladin mukaan hyvä perusruokavalio riittää. Jos lautasmallia aletaan liikaa tuunata, energiavaje iskee helposti.
- Täysin ”puhdas” ruokavalio ei ole fiksu kenellekään, koska asiat eivät ole mustavalkoisia. Emme me elä niin ehdottomassa maailmassa kuin terveysintoilijat haluavat meidän joskus uskovan. 80-20 on hyvä jakosuhde urheilijalle, kaiken ei tarvitse olla terveellistä, Lindblad sanoo.
Paino ei välttämättä anna realistista kuvaa energiansaannin määrästä, koska keho tulee kyllä toimeen erilaisillakin kalorimäärillä, kuten Lindblad blogissaan esimerkein esittää. Riittävä energia ylläpitää terveyttä ja antaa paukkuja tehdä jokainen harjoitus täysillä.
- Vaikka olisi miten hieno Ferrari, ei sillä pitkälle pääse, jos ei ole kunnollista polttoainetta riittävästi, Lindblad kuvailee.
Ferrarin sisältä ei välttämättä ole aina helppoa huomata, jos auton konepellin alla alkaa tapahtua kummia. Ympärillä olevien ihmisten on pystyttävä puhumaan nuorelle urheilijalle vaikeiltakin tuntuvista asioista, vaikkapa kuukautisista. Sävyn kanssa pitää olla tarkkana, koska yksikin väärin aseteltu lause voi ajaa nuoren tytön kuilun partaalle. Menestystä ei voi hankkia hinnalla millä hyvänsä.
- Puhukaa ja olkaa rehellisiä. Älkää valehdelko itsellenne, älkääkä varsinkaan muille. Minäkin usein ajattelin, etten ole tarpeeksi laiha, että voisin sanoa tästä. Se ei katso painoa tai muuta. Sairaus on enemmän päässä. Siitä pitäisi puhua, että siihen voitaisiin puuttua tarpeeksi ajoissa, Saga Yli-Hannuksela sanoo.
Jutussa on käytetty Saga Yli-Hannukselan haastattelun lisäksi otteita hänen blogistaan. Nimettömänä pysyvän kestävyysurheilijan lisäksi juttuun on haastateltu urheilun taustavaikuttajia useista eri lajeista.
