Kansainvälisen hiihtoliiton Fisin maastohiihtokomitean puheenjohtaja Vegard Ulvang on tottunut vastaamaan kysymyksiin, jotka koskevat Tour de Skin ja olympialaisten yhteensovittamista. Sama aihe nousee pinnalle aina neljän vuoden välein, kun maailman kärkihiihtäjät, etunenässä naiset, ilmoittavat boikotoivansa vuodenvaihteessa kilpailtavaa maailmancupin pääkiertuetta.
Ulvangille aihe on kipeä paitsi hänen tittelinsä vuoksi myös siksi, että hänet tunnetaan Tour de Skin kehittäjänä. Tapahtuma tuli hiihtokalenteriin kaudeksi 2006–2007. Kun Yle Urheilu soitti Ulvangille marraskuun alussa, soiton syy oli hiihtokuningatar Therese Johaugin ilmoitus jättäytyä pois tämänvuotiselta Tourilta.
– Luonnollisesti en pidä siitä. Olemme käyneet tätä keskustelua siitä asti, kun Tour de Ski tuli maailmancupin ohjelmaan. Vaikka eri urheilijoilla on aina omat painotuksensa, Tour on tärkein tapahtuma maailmancupissa ja pysyy ohjelmassa jatkossakin. Se saa paljon julkisuutta, vaikka jotkut huiput jättäisivät sen väliin, Ulvang sanoo.
Ulvang on oikeassa, että valtaosa kärkihiihtäjistä osallistuu Tourille. Mutta kun viittaus "jotkut huiput" tarkoittaa tilastojen valossa absoluuttisen huipun poissaoloa, kiertueen uskottavuus saa väistämättä kolauksen.
Numerot eivät ole Tourin järjestäjille mukavaa luettavaa, etenkään naisten osalta. Tour de Skin historian aikana on käyty kolmet talviolympialaiset, joissa vain yksi nainen on voittanut henkilökohtaisen kultamitalin kilpailtuaan Tour de Skin alusta loppuun.
Kolmissa viime olympialaisissa naisten henkilökohtaiset kultamitalit ovat olleet harvojen herkkua: 12:sta jaossa olleesta kultamitalista Marit Björgen vei nimiinsä viisi. Charlotte Kalla ja Justyna Kowalczyk voittivat kumpikin kaksi kultaa, ja yhden henkilökohtaisen olympiavoiton naisia olivat Ragnhild Haga, Stina Nilsson ja Maiken Caspersen Falla.
Tästä kuusikosta vain Kowalczyk kilpaili Tour de Skin alusta loppuun ennen vuoden 2010 Vancouverin kisoja, joissa hän pääsi juhlimaan uransa ensimmäistä olympiavoittoa. Marit Björgen osallistui Tourille ennen vuoden 2014 Sotshin olympialaisia, mutta hän keskeytti kiertueen jo kahden etapin jälkeen. Kaikissa muissa tapauksissa henkilökohtaisen olympiakullan saavuttanut naishiihtäjä on aina viitannut kintaalla vuodenvaihteessa kilpailtavalle kiertueelle.
Miehissä Tour de Skin läpi kilpaileminen ja henkilökohtaisen olympiavoiton saavuttaminen samalla kaudella ei ole ollut yhtä harvinainen yhtälö kuin naisissa, mutta kaksissa edellisissä kisoissa trendi on ollut muuttumassa naisten kaltaiseksi.
Kun vuoden 2010 Vancouverin kisoissa kolme neljästä kultamitalistista oli kiivennyt tammikuun alussa Tourin päättävän loppunousun eli Alpe Cermisin päälle, neljä vuotta myöhemmin Sotshissa kaksi kolmesta kultamitalistista jätti kiertueen väliin. Vuoden 2018 Pyeongchangin kisoissa neljästä kultamitalistista kaksi ei osallistunut Tourille, yksi keskeytti ja vain yksi hiihti Tourin läpi – kilpailun voittanut Dario Cologna.
Historian lyhin Tour
Kun tarkastelua Tourin hiihtämisen ja olympialaisissa menestymisen välillä laajennetaan henkilökohtaisen olympiamitalin voittaneisiin urheilijoihin, naisten ja miesten väliset tilastolliset erot kasvavat.
Vancouverissa miesten henkilökohtaiselle mitalille yltäneistä urheilijoista 50 prosenttia (5/10) oli valloittanut Alpe Cermisin, Sotshin tapauksessa 36,4 prosenttia (4/11) ja Pyeongchangissa 60 prosenttia (6/10). Naisissa Vancouverin prosenttiluku oli 42,9 (3/7) ja Sotshissa 22,2 (2/9). Neljä vuotta sitten Pyeongchangissa Krista Pärmäkoski oli seitsemästä mitalistista ainoa, joka oli kilpaillut Tourin läpi.
Etenkin viimeksi mainittu naisten osallistumisprosentti, 14,3, oli yhtenä kimmokkeena, miksi Tour de Skin järjestäjät reagoivat tämänvuotiseen kilpailuohjelmaan. Se on kiertueen historian lyhin. Kuusi etappia käsittävä Tour päättyy jo 4. tammikuuta eli viikkoa aiemmin kuin esimerkiksi viime vuonna.
Muutoksista huolimatta naishiihdon ykkösnimeä Johaugia ei nähdä kiertueella. Edellä luetellut tilastot kertovat kuitenkin, että historian valossa poisjäänti oli Johaugilta viisas veto.
– Johaug on kiivennyt Alpe Cermisin loppunousun ja voittanut samalla kaudella MM-kultaa, joten häneltä onnistuvat kyllä molemmat vaihtoehdot. Ymmärrän kuitenkin hyvin hänen ratkaisuaan jättää Tour väliin. Jos tämänvuotisella Tourilla olisi ollut enemmän kisoja, uskon, ettei kukaan huipuista olisi tullut mukaan, ruotsalaisvalmentaja Magnus Ingesson arvioi.
Ingesson tunnetaan peräti yhdeksän mitalia kolmista viime olympialaisista saavuttaneen Charlotte Kallan henkilökohtaisena valmentajana. Olympialaisten maineteoissaan Kallalla oli valmistautumisessa joka kerta sama kaava: Tour jäi suosiolla väliin.
Ingesson arvioi, että myös ensimmäistä henkilökohtaista olympiakultaansa jahtaava Johaug, 33, pelaa varman päälle valmistautumisessa Pekingin kisoihin. Ne alkavat naisten maastohiihdon normaalimatkojen osalta jo 5. helmikuuta.
Korkealle ei lähdetä puolikuntoisena
Pekingin kisat käydään 1 700 metrin korkeudessa, minkä vuoksi esimerkiksi Ruotsin ja Suomen maajoukkueet vetäytyvät kolmeksi viikoksi Italian Seiser Almiin korkeanpaikanleirille tammikuun puolivälissä.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen Kihun tutkijan Ville Vesterisen mukaan korkealle lähdettäessä urheilijan terveystilanne on avainasemassa. Jos urheilija on tuolloin alipalautuneessa tilassa, onnistuminen arvokisoissa on epätodennäköistä.
Sairastumisen riski on maailmancupin ohjelmassa korkeimmillaan etenkin Tour de Skillä, kun urheilijat eivät ehdi palautua normaalisti tiiviissä kisaohjelmassa. Päälle tuleva matkustaminen kisapaikkakuntien välillä lisää riskiä entisestään.
– Korkealla pidettävälle viimeistelyleirille ei pidä lähteä huonossa tilassa. Pitää olla varmistunut, että on palautunut riittävästi. Siltä osin Tour on selkeä riski, vaikka kilpailun muoto on keventynyt ensimmäisistä vuosista niin kilpailujen määrän kuin matkustamisen osalta, Vesterinen sanoo.
Kilpailuista palautuminen on kuitenkin hyvin yksilöllistä, eivätkä Tourin väliin jättävät urheilijatkaan lepää laakereillaan.
– On paljon myös urheilijoita, vaikkei välttämättä niin paljon mitalisteja, joille Tour toimii hyvänä tehojaksona. Jos urheilija pysyy terveenä, se vie hommaa hyvään suuntaan. Naisissa useat huiput, kuten Johaug nyt, ovat halunneet silti minimoida riskit, Vesterinen sanoo.
Tour pysyy ohjelmassa
Mikäli Johaug vie nimiinsä Pekingissä kaikki kolme normaalimatkojen henkilökohtaista kultamitalia – kuten on vienyt kaksissa viime MM-kisoissa ja molemmilla kerroilla ilman Touria – varmaa on, että huiput pohtivat entistä ankarammin Tourin sisällyttämistä kilpailukalenteriinsa seuraavalla olympiakaudella 2025–2026.
Etenkin naisten hiihdon kirkkaimpien tähtien boikoteista huolimatta Ulvang puolustaa Tour de Skin paikkaa hiihtokalenterissa. Hänen mukaansa vuodenvaihde on Tourin ajankohtana alustavissa kalenterihahmotelmissa ainakin vuoteen 2027.
Vuoden 1992 Albertvillen olympialaisissa kolme kultamitalia saavuttanut Ulvang ei ole taipuvainen kritisoimaan Touria tapahtumana. Sen sijaan norjalaislegenda peräänkuuluttaa yhteisvastuuta niin urheilijoilta kuin heidän valmentajiltaan.
– Mielestäni tarvitsemme asennemuutoksen. Mielestäni maastohiihtäjät keskittyvät liiaksi arvokisoihin. Urheilijat on saatava ymmärtämään, että olemme samassa veneessä. Meidän on oltava näkyvillä muutenkin kuin pelkästään arvokisoissa. Sen pitäisi näkyä urheilijoiden valinnoissa, Ulvang sanoo.
Lue myös:
Therese Johaug jättää Tour de Skin väliin
Tour de Ski ja mäkiviikko alkavat – näin vuodenvaihteen huipputapahtumat näkyvät Ylen kanavilla