Sunnuntain Dallas-ottelussa Niko Mikkolan painit pelitilanteen ulkopuolella otettiin jo vastaan normaalina osana Bluesin jokapäiväistä arkea. Kun peli Dallasin hyökkäyksen jälkeen jo virtasi kohti toista päätä, Kiimingin mies paini vielä oman maalin takana isokokoisen, tappeluhalukkuudestaankin tunnetun Stars-järkäle Jamie Bennin kanssa.
Tähän oli kuitenkin ehditty jo St. Louisissa tottua. Aiemmin viikolla Mikkola kävi omaa kissa-hiiri-leikkiään törkytaklauksistaan tunnetun Washingtonin Tom Wilsonin kanssa.
– Ei siinä sen kummempaa ollut, pari taklausta puolin ja toisin, Mikkola kertasi taistelua Wilsonia vastaan Yle Urheilulle.
Torstain vääntö Sidney Crosbya vastaan sen sijaan huomioitiin laajalti. Lähes tappeluun asti eskaloitunut iskujen vaihto maalinedustilanteessa paisui joukkokahakaksi. Mikkola antoi aikansa suurimmalle jääkiekkoilijalle kovuutta sillä seurauksella, että tämän nenä alkoi vuotaa verta.
Crosby poistui tilanteesta koppiin paikkailtavaksi.
– Siitä se lähti, kun hän antoi minulle maalin edessä hieman poikittaista mailaa ja muutenkin huitoi. En minä voi siinä vain seisoa ja ottaa vastaan. Pelaan aina kovaa, oli vastassa kuka tahansa. Se on osa minun identiteettiäni ja peliäni, Mikkola linjasi.
Sen suurempaan kahakkaan Mikkolan toiminta ei kuitenkaan johtanut, vaikka NHL:ssä varsinkin oman joukkueen tähtipelaajia suojellaan voimakkaasti.
– Pari niiden jätkää kävi sanomassa, että pidä pää pystyssä, mutta ei siitä mitään sen kummempaa seurannut, Mikkola hymyili.
Mikkola on saanut ryhdikkäistä ja kovista otteistaan paljon kiitosta, mutta samaan aika myös oppia. Etenkin Crosbyn suututtaminen on tavannut olla NHL:ssä itsetuhoista toimintaa ja sitä se oli nytkin. Palattuaan paikkailun jälkeen peliin, kanadalaistähti teki kaukalossa asioita mielensä mukaan.
Ensin Crosby alusti 2–3-osuman, minkä jälkeen tämä iski tasoituksen maalin edestä väkisin Mikkolan estelyistä huolimatta. Crosby oli niin ikään järjestelemässä Pittsburghin 4–3-maalia. Kapteenin kaukaloon paluun jälkeen St. Louisin 3–1-johto katosi taivaan tuuliin nopealla tahdilla tuohtuneen Pittsburgh-kapteenin käsittelyssä.
– Hän taisi saada siitä pelaamiseensa hieman liekkiä. Osan pelaajista saa kovaa pelaamalla raiteiltaan, mutta hänellä kyllä syttyi tuosta liekki ja siltä se pelaaminen sen jälkeen sitten näyttikin. Ehkä ensi kerralla peruuttelen hieman hänen kanssaan vastaavassa tilanteessa, Mikkola pyöritteli.
Yhtä kaikki Mikkolan kahinat – etenkin Crosbyn kanssa – ovat kirvoittaneet lähiympäristöstä hauskoja kommentteja.
– Onhan noista vähän kommentteja tullut. Osa joukkuekavereista kyseli, että kuka on seuraava ykkösvaraus, kenen kimppuun käyt, Mikkola naureskeli.
– Omat kaverit ovat nauraneet, että kesällä joutuu kuulemma laittamaan Crosby-homman jäljiltä virkistyskassaan pari euroa.
"Aina hauskaa, kun saa pelata paljon"
Järjestysmieshommien ohella Mikkola on pelannut myös jääkiekkoa hyvin St. Louisin ensimmäisessä puolustajaparissa Colton Paraykon vierellä. Itse asiassa Tapparasta NHL:ään ponnistanut suomalaispuolustaja on yksi Blues-kauden komeetoista. Mikkola ei loista pelivälineen kanssa, mutta oman maalin varjelu on ollut toistaiseksi hyvää ja avaussyötöt osuvat omiin lapoihin hyvin.
Valmennusjohto on kehunut Mikkolaa useaan otteeseen, eikä kyse ole ollut pelkästään korulauseista. Ottelusta toiseen Paraykon kanssa vastustajan ykkösketjua vastaan vääntävälle Mikkolalle on osoitettu luottamusta myös peliminuuttien muodossa. Joulukuun alusta lukien Mikkolan jääaikakeskiarvo yltää yhdeksää sekuntia vaille kahteenkymmeneen minuuttiin.
Siimat Mikkolan kanssa ovat silti kireällä jatkuvasti. Valmennusjohdolla oli pitkään vaikeuksia löytää ykköspuolustaja Paraykolle paria, ja seurajohto tarkkailee varmasti tilannetta pelistä peliin maaliskuun siirtotakarajaa ajatellen. Mikkolalla on maaliskuuhun asti aikaa vakuuttaa valmennus- ja seurajohto siitä, ettei sen tarvitse hankkia kärkipariin pelaajaa markkinoilta.
– Hyvä fiilis on omasta pelistä. Aina on hauskaa, kun saa pelata paljon. Tuntuu, että peli peliltä pääsee paremmin sisään tähän. Valmentajilta on tullut luottoa, että pystyn pelaamaan vastustajien parhaita vastaan. Ei ole ollut toistaiseksi ongelmia ja aika yksinkertaisena pyrimme pitämään pelin. Pidetään jalat liikkeessä ja peli simppelinä, Mikkola sanoo.
Joukkueena St. Louisilla menee mukavasti. Pisteprosenttien valossa Blues on läntisen konferenssin toiseksi paras joukkue Nashvillen jälkeen. Kahdestatoista edellisestä ottelustaan ryhmä on voittanut yhdeksän. Sunnuntaina se nousi voittoon tekemällä viimeisellä minuutilla kaksi osumaa.
– Kaikki pelit eivät ole olleet niin kauniita, mutta on hyvä asia, että olemme pystyneet voittamaan heikommallakin pelillä. Tänään (sunnuntaina) ehkä Dallas alkoi kolmannessa erässä hieman peruutella ja me toisaalta saimme lisättyä peliimme yhden vaihteen. Hyvin menee juuri nyt, Mikkola toteaa lopuksi.
Lue myös:
Kommentti: Kapasen Pittsburgh hirmulennossa – seuralegendat ikuisen nuoruuden lähteellä