Neljä sekunnin kymmenystä. Toisin sanoen neljäkymmentä sadasosaa.
Näin lähelle Kerttu Niskanen pääsi Therese Johaugia, kun suomalainen ja norjalainen kamppailivat torstaina 10 kilometrin väliaikalähdön olympiakullasta Pekingissä. Vielä viimeisessä väliajassa, 1,4 kilometriä ennen maalia Niskanen oli 1,3 sekunnin johdossa, mutta Johaug onnistui kääntämään edun itselleen.
0,4 sekunnin voittomarginaali on historiallinen mitä tulee naisten väliaikalähtöjen olympiahistoriaan, joka alkaa vuodesta 1952. Tätä ennen niukin ero kulta- ja hopeamitalistin välillä nähtiin Innbruckissa vuonna 1976, jolloin Neuvostoliiton Raisa Smetanina kukisti Helena Takalon 0,87 sekunnilla 10 kilometrin väliaikalähdössä.
Pekingin kymppi pääsi lähelle ennätyslukemia myös pronssitaistelussa. Siinä Krista Pärmäkoski löi Venäjän Natalja Neprjajevan 0,1 sekunnilla. Vuoden 1984 Sarajevon olympialaisista hiihtäjien eroja on mitattu kymmenyksissä, mutta vuosina 1972–1980 kisajärjestäjät setvivät paremmuuksia sadasosien tarkkuudella. Tästä aikakaudesta suomalaisilla ei ole ruusuisia muistoja.
Historian kaksi niukinta tappiota ovat Juha Miedon nimissä. Kuuluisin on Lake Placidista vuodelta 1980, jolloin Ruotsin Thomas Wassberg löi Mietaan 15 kilometrin pronssitaistelussa 0,01 sekunnilla eli yhdellä ainoalla sekunnin sadasosalla. Kahdeksan vuotta aiemmin Sapporossa Mieto menetti samalla matkalla pronssin Norjan Ivar Formolle, jonka loppuaika oli kuusi sadasosaa suomalaista parempi.
Suomalaiset hyvin edustettuna
Toistaiseksi olympialaisten historiassa mitalit on jaettu 174 maastohiihtokilpailussa. Kun vuodesta 2002 mukana ollut henkilökohtainen sprintti ja vuonna 2006 debytoinut parisprintti jätetään pois laskuista, viiden renkaan mitaleja on jaettu 154 kilpailussa.
Jos vähennetään vielä yhteislähdöllä käytävät kilpailut – mukaan lukien viestit – ja takaa-ajot, olympiamitaleista on kamppailtu väliaikalähdöillä 89 kertaa. Näissä kilpailuissa voittomarginaali on ollut viisi kertaa sekunnin tai alle. Tässä tapauksessa Takalon 1,04 sekunnin voitto Smetaninasta Innsbruckin vitosella lasketaan mukaan, kun sadasosat pyöristetään alaspäin ja nykymuotoisella laskutavalla eroksi saadaan tasan sekunti.
Suomalaishiihtäjä on ollut mukana jokaisessa historian tiukimmassa olympialaisten väliaikalähdössä. Kolme tiukinta ovat päättyneet suomalaisen tappioon, mutta kahdessa muussa peli on kääntynyt eduksi.
Pärmäkoski erikoisuutena
Kun tarkastellaan pronssimitalien ja neljänsien sijojen välistä historiaa, väliaikalähdöissä peräti yhdeksän kertaa ero on tasan sekunti tai pienempi. Näistä yhdeksästä kerrasta suomalainen on ollut osallisena neljässä – ja kahdessa tiukimmassa.
Vuoden 2018 Pyeongchangin olympialaisissa nähtiin väliaikalähtöjen osalta historiallinen hetki, kun Marit Björgen ja Pärmäkoski jakoivat pronssin samalla ajalla. Yhteislähdöissä näin on käynyt kerran: Salt Lake Cityn takaa-ajossa vuonna 2002.
Pärmäkoski erottuu muista suomalaisista sillä, että hän on ollut jo kolmesti olympialaisten pronssikamppailussa, joka on ratkennut alle sekunnin erolla. Näistä jokainen on päättynyt Pärmäkosken kannalta onnellisesti.
Lue lisää:
Kommentti: Uskoiko kukaan Kerttu Niskasen olympiamitaliin vuosi sitten?