Jasmi Joensuu on kokenut tällä kaudella kovia sprinttikisoissa. Joulukuussa Davosin maailmancupissa hän kaatui, tammikuussa Tour de Skillä hän kolaroi Anamarija Lampicin kanssa, Pekingin olympialaisissa häneltä katkesi sauva, Salpausselällä hän kaatui ja Drammenin kaupunkisprintissä hänen jatkoonpääsynsä päättyi jälleen kaatumiseen.
Yle Urheilun asiantuntija Kalle Lassilan mielestä Joensuun epäonniset tapahtumat ovat olleet hyvin erilaisia. Etenkin Drammenissa asiantuntijan syyttävä sormi osoittaa Lotta Udnes Wengiin.
– Weng lähti sieltä takaa aivan typerästi tekemään ohitusta sisäkautta mainosaitoja hipoen. Kun mutka vielä kääntyy seuraavaksi sisälle, ei ollut mitään olettamusta, että hän voisi päästä sieltä ohi, Lassila sanoi ja totesi Joensuun reagoineen oikeaoppisesti, ettei halunnut päästää norjalaista rinnalle.
– En näe, että Jasmi olisi voinut toimia toisin.
Jasmi Joensuu ei itse halunnut kommentoida päivän kisaa Yle Urheilulle.
Katso Joensuun ja Wengin kolarointi pääkuvaa klikkaamalla.
Yksinkertainen neuvo unohtuu usein
Sprintti on laji, jossa sattuu ja tapahtuu aina paljon. Taktinen hiihtäminen erien aikana korostuu. Niiden analysointi jälkikäteen videolta on Lassilan mielestä erittäin helppoa, mutta kisatilanteessa vaaditaan nopeita hoksottimia, pelisilmää ja jo opittuja asioita.
– Taktisuus ja pelin lukeminen ovat tärkeä osa, mutta ne ovat kuitenkin tietyllä tavalla toissijaisia siinä suorituksessa, hän muistutti.
Lassilan mukaan urheilijan pitää olla oikeissa paikoissa aggressiivinen ja sulkea tila, mutta oikeissa tilanteissa pitää myös osata antaa tilaa ja minimoida riskejä.
– Jasmi on parin viimeisen vuoden ajan alkanut hiihtää erähiihtojakin aggressiivisemmin, ottaa enemmän tilaa ja pitää sen oman tilansa. Ehkä hän on ottanut välillä tarpeettomia riskejä, Lassila arvioi.
Lassila uskoo, että Joensuun tilanteeseen vaikuttaa myös, että hän tietää olevansa hyvässä kunnossa. Suomalaissprintteri ei vain ole saanut tulosta ulos. Sen sijaan on tullut kaatumisia ja haavereita. Se on lisännyt puristusta ja yrittämistä, ja Lassilan mielestä samalla tilanteiden hallinta on vähentynyt.
Lassila korostaa, että monesti sprintissä unohtuu se yksinkertainen neuvo, että tila pitää sulkea ennen kuin sinne on ehtinyt ketään. Jos joku ehtii tilaan, on jo myöhäistä. Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että tilan antaminen on joskus hyödyllistä, tarpeellista ja oikeastaan välttämätöntä.
– Ehkä Jasmilla on näiden asioiden tasapainossa vielä kehitettävää, ja varmasti hän myös kehittyy.
Hakola: Ei auta jäädä murehtimaan
Suomen hiihtomaajoukkueesta Ristomatti Hakola on ollut usein otsikoissa kaatumisistaan ja epäonnisista kisoistaan. Viime aikoina Hakola on kuitenkin pysynyt pystyssä. Drammenissakin hän teki hyvän tuloksen ja sijoittui yhdeksänneksi.
Hakola tietää hyvin, mitä urheilijan mielessä liikkuu, kun kisa päättyy toisin kuin olisi halunnut. Hänellä on epäonnisille hiihtäjille selkeä neuvo:
– Ylös vain ja seuraavaa lähtöä kohti. Ei siinä auta jäädä murehtimaan. Ehkä sprintissä voi miettiä, mitä on tehnyt väärin. Kyllähän siinä aina jotain virheitä tulee tehtyä, jos useampaan otteeseen kolaroi, hän pohti ja totesi, että ainakin hänellä tilanteet ovat yleensä olleet omia mokia.
– Itselläni on ollut turhan paljon intoa välillä ja huonoissa paikoissa vielä, mutta sprintissä nyt tapahtuu niin nopeasti. Toisaalta keulassa vähemmän kaatuillaan. Meilläkin kärkikolmikko yleensä harvemmin kaatuu.
Lassilan mielestä hiihtäjän kannattaa aina analysoida tilanteet pidemmältäkin jaksolta. Mitä on tapahtunut ennen kaatumista, millaisessa mielentilassa on ollut siinä tilanteessa ja mitkä ovat olleet perusteet omaan ratkaisuun.
– Ne pienet yksityiskohtaiset ratkaisut eivät ole tietoisia kilpailutilanteessa. Siellä mennään enemmän vaistojen varassa, ja se perustuu enemmän urheilijan oppiin ja kokemukseen.
Enemmän tukea kuin puukkoa
Jos kaksi tai useampi hiihtäjä on kolaroinut keskenään, on usein nähty maalialueella kiivastakin sananvaihtoa. Itsekin aikoinaan sprinttimaajoukkueessa olleen Lassilan mukaan kisassa mukana olleiden urheilijoiden välinen vuoropuhelu on kaikkein tärkeintä, myös oman joukkueen kesken. Tulee palaute analyyttisesti tai tunteiden pohjalta, siitä tulee oppia kuitenkin kaikille.
– Toki sellaisessa tilanteessa, jossa suomalaiset ovat keskenään törmäilleet, saattaa tulla enemmän tunteita ja mielipiteitä, jotka eivät ole niin analyyttisiä. Silloin kun sellaisia tilanteita on tapahtunut, niistä ollaan vain hissukseen ja mietitään itsekseen, että mitä tässä tapahtui, Lassila naurahti.
Ristomatti Hakolan mukaan Suomen joukkueessa ei hirveästi keskustella kolareista ja kaatumisista, mutta niille kyllä nauretaan yhdessä. Hakolan mukaan tukea tulee kuitenkin enemmän kuin puukkoa.
– Ainakin jos kestää huumoria, niin hyvää huumoria on tarjolla aina. Sitä on riittänyt tällä kaudellakin. Meillä on hyvä huumori – omasta mielestä ainakin, Hakola naurahti.
Hiihdon maailmancup jatkuu lauantaina Oslon Holmenkollenilla. Naisten 30 kilometrin perinteisen yhteislähtökilpailu näytetään suorana TV2:ssa ja Yle Areenassa kello 10.55.
Sunnuntaina miehet suuntaavat 50 kilometrin kisaan, joka alkaa kello 12.55 (TV2 ja Yle Areena).
Lue myös:
Venäläishiihtäjät lähtevät Norjasta – joukkueen kansainvälinen kausi ohi