Painin Euroopan mestaruuksista väännetään tämän viikon ajan Venäjällä. Kisakaupunki Kaspijsk sijaitsee Kaspianmeren rannalla Dagestanin tasavallassa, joka on vapaapainin valta-aluetta. Vapaan suosiosta johtuen kisat huipentuvat kinttupainiin ja alkuviikosta väännetään suomalaisille historiankirjoissa menestyksekkäämpää kreikkalais-roomalaista.
Suomi hakee menestystä neljällä painijalla, kun molskilla nähdään Toni Ojala (72 kg), Matias Lipasti (77 kg), Rami Hietaniemi (87 kg) ja Elias Kuosmanen (97 kg). Kahden pienemmän painoluokan edustajat olivat vielä 20-vuotiaiden juniorien ikäluokassa viime vuonna, joten ennakko-odotukset kohdistuvat kahteen isompaan ja kokeneempaan jässikkään.
Rami Hietaniemi raivostui Painiliitolle viime elokuussa, kun hänet pudotettiin Pariisiin matkanneesta MM-miehistöstä. Pari kuukautta myöhemmin lokakuussa laineet olivat tasaantuneet ja nurmolainen uhosi panevansa kaiken likoon juuri näihin Kaspijskin EM-mittelöihin.
- Arkipäivän urheilijanelämä on otettu takaisin. Olen tehnyt 24 tuntia vuorokaudessa pelkästään tämän eteen töitä. Nukutaan, syödään, harjoitellaan ja palaudutaan. Sen jälkeen sitten hoidetaan perheellisen kodin arkiaskareet jotakuinkin kunnialla läpi. Kyllä tämä on ollut kova rypistys kaikilta osin ja varmaan näyttää uralle suuntaa. Tosin kyllähän siellä jaetaan ensimmäisiä olympiapaikkoja jo vuoden kuluttua. On sekin tasaisesti mielessä käynyt, Hietaniemi väläyttää.
Konkari on kilpaillut harvinaisen tiheään joulukuun jälkeen. Sekaan on mahtunut hyviä yksittäisiä voittoja, mutta kaksinkertaisen arvokisamitalistin otteissa on paistanut epätasaisuus.
- Uusien punnitussääntöjen vuoksi minun on pitänyt pudottaa painoa lähemmäs omaa sarjaa jo harjoitteluvaiheessa. Siinä oli alkuvuodesta vähän ongelmia, eikä energiat tahtoneet riittää jokaiseen matsiin. Nyt olen viime ajat osannut jakaa ravinnon ja kulutuksen paremmin ja sitä kautta kaiken pitäisi olla kunnossa.
Kuosmanen mitalijahtiin
Elias Kuosmanen on viime aikoina ottanut tasaisia askelia kohti aikuisten maailman huippua. Viime vuonna tuli alle 23-vuotiaiden ikäluokassa EM- ja MM-hopeaa. Hyvänä pystypainijana tunnettu Helsingin Hakan mies on valmis ottamaan seuraavan askeleen.
- Viimeisen vuoden aikana olen mennyt ihan hemmetisti eteenpäin painijana ja urheilijana. Se on näkynyt kovissa kansainvälisissä turnauksissa hyvinä otteluina. Alan olla sillä tasolla, että voin voittaa hyvänä päivänä kenet tahansa. Olen näyttänyt sen jo näissä turnauksissa ja nyt minun pitää osoittaa se myös arvokisoissa, jotka ovat kuitenkin ne tärkeimmät paikat, Kuosmanen paaluttaa.
Uusi sapluuna
Kansainvälisen painiliiton (UWW) jatkuva sääntöjen muutosvimma ei olisi mistään kotoisin, ellei se veisi sääntöjä tyypilliseen tapaansa äärilaidasta toiseen. Nyt vaihdettiin yksipäiväinen kisa kahdeksi ottelupäiväksi ja samalla saneerattiin täysin punnituskäytäntö.
Ennen urheilijat punnittiin edellisenä päivänä ja palautumisaika kisan alkuun oli painoluokkaurheilun pisimpiä. Kun yhden päivän kisaformaatti vaihtui kahteen päivään, niin ottelijat punnitaan nyt molempina kisa-aamuina pari tuntia ennen matolle menoa.
- Muutoksissa on hyvää ja huonoa. Kahden päivän kisa on erityisen hyvä katsojille ja medialle. Nyt toisen päivän finaalitapahtumaa ehditään hypettää kunnolla ja kisat eivät katkea kuin seinään. Aamulla tehtävä punnitus on mielestäni huono juttu. Painonpudotus kuuluu tähän lajiin ja vielä viime vuonna pääsi illalla hyvin tankkaamaan ja sen jälkeen pystyi keskittymään itse pääasiaan eli otteluiden voittamiseen, Kuosmanen sanoo.
Aamupunnitukset muuttavat lajin luonteen täysin. Äärimmäisyyksiin viedyt laihdutukset on nyt kuristettu pois, eikä viimeisenä parina päivänä voi enää hikoilla isoja määriä nestettä pois, kuten aiemmin tehtiin pitkän tankkausajan takia. Kahteen päivään venytetty kisa lisää tietenkin otteluiden välistä palautumisaikaa, joten ainakin ne, joilla ei ole paino-ongelmia, pääsevät matolle tuoreemmissa voimissa.
Rion olympialaisten jälkeen UWW laittoi kreikkalais-roomalaiseen niin sanotut ”pystysäännöt”, jossa tuomari ei määrännyt passiivisempaa ottelijaa enää mattoon. Lähihistoriassa (1992 ja 2005) nyt kolmatta kertaa tehty kokeilu kulminoitui viime elokuussa Pariisin MM-kisojen tapahtumaköyhiin mitaliotteluihin. Oli jälleen pakko tehdä jotain ja nyt passiivisempi ottelija voidaan jälleen määrätä alle mattoon.
- Se on mielestäni hyvä muutos ja laji tarvitsee mattopainin. Puolustaminen pystyssä on huippumiehillä todella vahvaa, joten kun vastustajan saa mattoon niin silloin on iso mahdollisuus ratkaista ottelu, Hietaniemi päättää.