Kamppailulajien kurinpitovaliokunta hylkäsi nyrkkeilijä Jonna Hakkaraisen kurinpitovaatimuksen .
Helsingin Sanomat kertoi reilu viikko sitten Hakkaraisen kokemasta häirinnästä, henkisestä väkivallasta, manipuloinnista, kontrolloinnista, uhkailusta ja huorittelusta. Hakkarainen teki kurinpitoilmoituksen entisestä valmentajastaan, joka on Hakkaraisen mukaan syyllistynyt edellä mainittuun toimintaan. Nykyään hän toimii nyrkkeilyn johtotehtävissä.
Kurinpitovaliokunta hylkäsi kurinpitovaatimuksen tammikuun Tammer-turnauksen osalta ja jätti tutkimatta aiemmat tapahtumat. Päätös oli yksimielinen.
Kurinpitovaliokunnan sääntöjen mukaan kurinpitovaatimuksia ei tutkita, jos ne ovat tapahtuneet yli viikko ennen ilmoitusta. Tammer-turnauksessa 20.–23. tammikuuta valmentaja ei syyllistynyt kurinpitovaliokunnan mukaan epäurheilijamaiseen käytökseen.
Kurinpitosäännöissä on kuitenkin myös kohta, jossa todetaan:
"Painavista syistä voidaan kamppailulajiliiton tietoon tulleet rikkomukset käsitellä, vaikka niistä ei olekaan tehty ilmoitusta tai raporttia."
Hakkarainen puhuu vakavista asioista. Eivätkö ne ole painavia syitä?
– Painavia syitä ei ole määritelty missään. Kurinpitovaliokunta on tulkinnut, että tässä ei sellaisia syitä ole ollut, Nyrkkeilyliiton toiminnanjohtaja Marko Laine totesi Yle Urheilulle.
Isommassa kuvassa ongelmana on se, että viikon aikarajaa määriteltäessä on ajateltu lähinnä kilpailuihin liittyviä asioita. Eettisiin rikkomuksiin, esimerkiksi häirintatapauksiin viikon raja ei kovin hyvin sovi. Näin totesi muun muassa Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suek) lakiasiainjohtaja Petteri Lindblom.
– Lindblom tulkitsee käsittääkseni aivan oikein. Kamppailulajien yhteiset kurinpitosäännöt tulivat alunperin voimaan vuonna 2017. Häirintätapaukset on lisätty kurinpitosääntöihin, ja siinä yhteydessä ei ole ollut ymmärrystä, että niissä voidaan äärimmäisen harvoin osoittaa, että ne ovat tapahtuneet tiettynä päivänä tai tiettynä kellonaikana. Ne ovat usein pitkäkestoisia ja on usein hämärää milloin ne alkavat, Laine kuvaili.
Urheiluoikeuden asiantuntija, oikeustieteen professori Antti Aine Turun ja Helsingin yliopistoista on samoilla linjoilla Lindblomin kanssa.
– En tunne tapauksen yksityiskohtia, mutta järjestelmästä voin sanoa, että säännöstö on varsin tiukka aikaraameiltaan erityisesti häirintätapauksissa. Voi tietysti kysyä tulisiko säännöstöä kehittää niin, että tällaisilta ongelmilta vältyttäisiin ja kunkin tapauksen erityispiirteet otettaisiin huomioon.
Yhteisten kurinpitosääntöjen muutosprosessi onkin Laineen mukaansa käynnissä.
Urheilun yhteinen eettisten rikkomusten kurinpitolautakunta aloitti vuoden alussa
Millaisen viestin Hakkaraisen tapauksen päätös antaa muille, jotka mahdollisesti harkitsevat ilmoituksen tekemistä?
– Toivoisin, että se antaa sellaisen viestin, että on tärkeää tuoda häirintätapauksia esiin. Nyrkkeilyliitto ja urheiluyhteisö eivät hyväksy häirintää. Kun tätä tuodaan näkyväksi, sitä kautta pystymme muuttamaan tilannetta. Valitettavasti säännöt muuttuvat liian myöhään tätä tapausta ajatellen, mutta varmasti se johtaa siihen, että mennään parempaan ja turvallisempaan suuntaan, Laine totesi.
Vuoden alussa aloitti toimintansa urheilun yhteinen eettisten rikkomusten kurinpitolautakunta. Olympiakomitean täysin riippumaton kurinpitolautakunta jakaa sanktioita vakavista eettisistä rikkomuksista Suekin tutkinnan jälkeen.
Säännöt tulivat voimaan 1.1.2022. Kaikki rikkomukset, jotka ovat tapahtuneet uusien sääntöjen aikana, käsitellään näiden sääntöjen mukaisesti.
Hakkarainen on todennut pelkäävänsä sitä, että julkisuudessa esillä ollut tapaus voi vaikeuttaa hänen asemaansa esimerkiksi kisajoukkueita valittaessa.
– Päätökset joukkuevalinnoista tulevat varmasti kiertämään usemman silmäparin läpi, jotta valinnoissa on oikeat ja pätevät perusteet. Laine vakuutti.
Hakkaraisella on mahdollisuus hakea muutosta päätökseen urheilun oikeusturvalautakunnalta.
– Oikeusturvalautakunta on perinteisesti pystynyt käsittelemään vireille tulleet asiat kohtuullisen nopeasti, varsinkin, jos kyse on urheilijan oikeusturvan toteutumisesta, professori Aine totesi.
Lue myös: