Edellisissä yleisurheilun MM-kisoissa Dohassa vuonna 2019 Suomi sai maksimimäärän eli kolme edustajaa perinteikkääseen miesten keihääseen ja viime vuosien huippulajiin, naisten pika-aitoihin. Tänä vuonna on mahdollista, että täysi edustus jää kummassakin haaveeksi.
Dohassa pika-aitojen suomalaiskolmikko, Annimari Korte, Reetta Hurske ja Nooralotta Neziri, selvitti tiensä välieriin asti alitettuaan alkuerissä 13 sekuntia.
Tällä hetkellä trion jäsenistä vain Hurskeen tilanne näyttää hyvältä ja 13 sekuntia alittuu rutiinisuorituksella.
Hurske juoksi toukokuun lopussa Lahden GP-kisoissa kauden parhaansa 12,92, joka uupuu vain 0,08 sekuntia MM-kisarajasta. Tamperelaisen ennätys on 12,78 vuodelta 2019.
Hurskeen tuskin kuitenkaan tarvitsee saavuttaa MM-rajaa, sillä hän on hyvän rankingpistemääränsä ansiosta tukevasti kiinni MM-kisapaikassa. Hän on rankingissa sijalla 28, kun mukaan pääsee 40 juoksijaa.
Annimari Korte ei ole vielä juossut viittä rankingiin vaadittavaa kilpailua, joten hänen nimeään ei näy rankinglistauksessa lainkaan. Suomenennätysnaisen viime kausi päättyi jo Tokion olympialaisiin ja takareisileikkaukseen, eikä hän ole tällä kaudella juossut kuin yhden kisan. Viimeisin takaisku oli keskeytys viime keskiviikkona Espoon GP:ssä.
Vaikka Kortteen kommentit kilpailun jälkeen jättivät ilmaan kysymysmerkkejä kauden jatkosuunnitelmista, hän on tämänhetkisen tiedon mukaan kilpailemassa tiistaina Paavo Nurmen kisoissa.
Nooralotta Neziri on kiinni 34. rankingpaikassa, mutta pitkään vaivannut kantapäävamma ja hiljattainen sairastuminen koronavirustautiin ovat vähentäneet hänen tilaisuuksiaan kerätä pisteitä.
Neziri vetäytyi Paavo Nurmen kisoista, mikä vaikeuttaa hänen tilannettaan entisestään.
Tavoitteena 20 urheilijan MM-joukkue
Yleisurheilun superkesä on vasta aluillaan, mutta näytöt heinäkuussa alkaviin Oregonin MM-kisoihin ja elokuussa Münchenissa kilpailtaviin EM-kisoihin tehdään nyt.
MM-kisoihin oikeuttavat tulosrajat ja rankingiin laskettavat tulokset on tehtävä rata- ja kenttälajeissa 26. kesäkuuta mennessä. Tuloksentekoon on ollut aikaa vuosi, sillä ikkuna aukesi 28. kesäkuuta 2021, moniotteluissa ja maantielajeissa jo vuoden 2020 lopulla.
Suomen Urheiluliiton huippu-urheilun valmennuspäällikön Tuomo Salosen mukaan seuraavat pari viikkoa kertovat paljon kesän molempien arvokisajoukkueiden koosta, vaikka EM-kisojen tuloksentekoikkuna sulkeutuu vasta 26. heinäkuuta.
Kotimaan tapahtumista Paavo Nurmen kisat, Kuortaneen GP ja Oulun rankingkisat ovat hyviä pistekilpailuja, joten nyt eletään ratkaisevia viikkoja.
– MM-ranking sulkeutuu juhannuksena, mutta nämä ovat myös EM-kisojen kannalta hyvin tärkeitä viikkoja, koska heinäkuussa on jo hiljaisempaa ja vähemmän hyviä pistekilpailuja. Tässä kesäkuun aikana täytyy myös EM-kisoja ajatellen urheilijoiden onnistua, Salonen kertoo.
Tulosrajat Oregonin MM-kisoihin ovat kivenkovat, tismalleen samat kuin Tokion olympiakisoihin viime kesänä. Tokiossa Suomella oli 22 edustajaa yleisurheilussa, kuten oli myös Dohan MM-kisoissa 2019.
– Tavoite on, että 20 urheilijaa menisi Oregoniin, ja jokainen paikka sen 20 päälle on positiivinen juttu. Mielellään pari-kolme paikkaa siihen kahdenkymmenen päälle, se olisi todella hienoa, Salonen linjaa.
Joukkueeseen on nimetty 11 urheilijaa. Heidän lisäkseen MM-rajan on tehnyt kaksi urheilijaa.
Paavo Nurmen kisat kesäkuun tärkeimpiä kilpailuja
Turun Paavo Nurmen kisat tiistaina 14. kesäkuuta on suomalaisyleisurheilijoille alkukesän kenties tärkein kilpailu. Kansainvälisen yleisurheiluliiton Continental Tour -sarjan Kultaisen liigan osakilpailuna se on luokiteltu A-tason kilpailuksi.
Suomalaisurheilijat lunastavat paikkansa MM- ja EM-kisoihin rikkomalla tulosrajan tai sijoittumalla urheilijarankingissa riittävän korkealle. MM-kisojen kenttälajeihin pääsee mukaan 32 urheilijaa. Ratajuoksuissa osallistujamäärä vaihtelee 27:stä 56:een matkasta riippuen. Moniotteluissa paikkoja on tarjolla vain 24.
Koska ensi viikolla käytävä Kuortaneen GP-kisa on noussut Continental Tour -sarjan pronssitasolta hopeatason kilpailuksi, on urheilijoille luvassa paremmat sijoituspisteet kuin aiempina vuosina. Viimeinen näyttömahdollisuus, Oulun rankingkilpailu, on Kuortaneen GP-kisan tavoin B-tason kilpailu.
Ranking perustuu paitsi urheilijan tuloksiin, myös sijoituksiin eri kilpailuissa. Samasta tuloksesta saa aina samat pisteet, mutta sijoituspisteet riippuvat kilpailun tasosta. Rankingiin lasketaan urheilijan viiden parhaan tuloksen keskiarvo karsintaikkunan aukioloaikana.
Tasoluokitusjärjestelmä:
Sijoituspisteet eri tasojen kilpailuista:
SE-miehet Lakka ja Pulli tarvitsevat lisää pisteitä
Salonen arvioi toukokuussa Suomen Urheiluliiton sivuilla, että MM-kisoihin vaaditaan noin 1160–1200 rankingpistettä. Lajien välillä on kuitenkin eroa, eikä lopullista vaatimustasoa voi kuin arvailla.
Jo joukkueeseen valittujen urheilijoiden lisäksi vahvoilla MM-kisoihin ovat tulosrajan rikkoneet keihäänheittäjä Oliver Helander ja aitajuoksija Viivi Lehikoinen. Rankingin kautta hyvissä asetelmissa ovat pika-aituri Hurske, keihäänheittäjä Lassi Etelätalo ja kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä.
– On todella mielenkiintoisia nimiä, jotka kaipaavat pikkaisen vielä rankingpisteitä tai suoran tulosrajan. Heitä ovat Elmo Lakka, Kristian Pulli, ehkä Mikko Paavola ja muut miesseiväshyppääjät. Naisissa sellaisia ovat esimerkiksi Lotta Kemppinen, Nooralotta Neziri, Annimari Korte ja Ella Junnila, Salonen listaa.
Salosen haastattelun jälkeen Kortteen ja Nezirin lisäksi myös Lotta Kemppisen tilanteesta on kantautunut huolestuttavaa tietoa. Sisäratojen 60 metrin EM-hopeamitalisti kärsii edelleen akillesjännevammasta.
Pituushypyn suomenennätysmies Kristian Pulli on rankingin sisällä vain niukasti. Pullin viikonloppuna hyppäämä tasan kahdeksanmetrinen kuitenkin parantaa hänen pistekeskiarvoaan. Pika-aitojen SE-mies Elmo Lakka puolestaan tipahti muutamalla sijalla rankingin ulkopuolelle, mutta hyvät sijoitukset ja ajat tulevista kisoista voivat palauttaa jyväskyläläisen kiinni MM-kisalippuun.
Miesten pituus ei ole Paavo Nurmen kisojen ohjelmassa, mutta 110 metrin aitajuoksu on.
Rankingtilanne elää ja voi muuttua muutaman hyvän kilpailun ansiosta nopeastikin. Suurimpaan osaan lajeista rankingiin lasketaan viiden parhaan tuloksen keskiarvo, mutta moniotteluissa vain kahden. Siksi esimerkiksi seitsenottelija Maria Huntington voi yhdellä hyvällä ottelulla nostaa rankingsijoitustaan roimasti. Tämänhetkisillä pisteillään hän on jäämässä ilman kisapaikkaa.
– On lisäksi kohtuupitkä lista sellaisia, joilla on mahdollisuus MM-kisoihin, mutta heiltä vaaditaan useampaa kilpailua tähän kesäkuulle. Juhannusviikolla aletaan nähdä, kenellä on tarve enää yhdelle pistekilpailulle. Nyt monella on tarvetta kolmelle tai neljälle hyvälle pistekilpailulle, Tuomo Salonen sanoo.
Seiväshyppääjä Elina Lampela oli yksi niistä urheilijoista, jotka olisivat muutamalla hyvällä kilpailulla nousseet kisakoneeseen. MM-paikan metsästys jatkuikin mainiosti Espoon GP:ssä tuloksella 450. Kilpailu päättyi kuitenkin loukkaantumiseen, ja magneettikuvauksissa selvisi, että Lampelan nilkassa on nivelsidevamma, joka estää kilpailemisen ainakin pariksi viikoksi. Lampela on juuri nyt kiinni naisten seipään viimeisessä MM-rankingpaikassa.
Loukkaantumisten kevät
Arvokisamenestystä odotetaan ennen kaikkea Suomen Urheiluliiton nimeämältä Team Finland -ryhmältä, joka koostuu maajoukkueen terävimmästä kärjestä. Ryhmään kuuluvista urheilijoista kolmiloikkaaja Simo Lipsanen, pikajuoksija Lotta Kemppinen, keskimatkan juoksija Sara Kuivisto, pika-aituri Lotta Harala sekä seitsenottelija Maria Huntington eivät ole vielä aloittaneet kauttaan.
Lipsasen valmentaja Petri Ruotsalainen vahvisti Yle Urheilulle, ettei Lipsanen tavoittele MM-kisapaikkaa. Nilkkavamman takia kesän päätavoite on siirretty EM-kisoihin.
Jos vammoistaan jo toipuneet Wilma Murto ja Ella Junnila sekä maajoukkueryhmän urheilijat, kuten nuoret lupaukset Eemil Helander ja Topias Laine, lasketaan mukaan, puhutaan reilusti yli kymmenestä kotimaan kärkinimestä, jotka ovat kärsineet kevään ja alkukesän aikana loukkaantumisista.
Loukkaantumissumaa ei huippu-urheilun valmennuspäällikkö Tuomo Salonenkaan kiistä.
– Se on aina valitettavaa, kun meillä on loukkaantumisia. Kevään aikana kilpailuun valmistavalla kaudella tehot todella nousevat ja haetaan kilpailusuorituskykyä, jolloin loukkaantumisia välillä tulee. Oleellista on se, että meillä ei ole kauhean montaa urheilijaa, joilla koko kesä olisi kuitenkaan menossa sivuun, Salonen sanoo.
Salonen myös muistuttaa, että vaivat ovat hyvin erilaisia. Osalla on ollut sairastelua ja osalla rasitusperäistä vammaa. Muutamalle, kuten seitsenottelija Maria Huntingtonille ja estejuoksija Eemil Helanderille, on sattunut epäonnisia tapaturmia, jotka ovat vaikuttaneet alkukauteen.
– Vaikka puhumme aika isosta urheilijajoukosta, se on osin myös sattumaa. Ei pidä mennä sen taakse, että kaikki on sattumasta kiinni, vaan jokainen loukkaantuminen on sinänsä liikaa. Jokainen tapaus on yksilöllinen, eikä yhdellä syyllä voi naulata koko joukkoa. Pitää katsoa, mitä missäkin tilanteessa on käynyt ja mitä voidaan mahdollisesti tulevaisuuteen muuttaa.
Tulosrajat Oregonin MM-kisoihin
Tulosrajat Münchenin EM-kisoihin
Lue myös: